Porvoolaiskouluissa noin 120 kiusaamistilannetta vuodessa – rehtori: "En usko, että yksikään tapaus on ratkennut ilman aikuisten puuttumista"

Koulukiusaamista pyrkii ehkäisemään Porvoossa moni ammattilainen. Marita Itävuori
Marita Itävuori

Marita Itävuori

Kaupunki ottaa jokaisen koulukiusaamistapauksen hyvin vakavasti. Yksikin on liikaa, virkamiehet vakuuttivat joukolla kaupungin järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona.

Koulukiusaaminen on viime viikkoina puhuttanut Porvoossa varsinkin sen jälkeen, kun eräs äiti kertoi oman lapsensa tilanteesta Uusimaa-lehdessä. Kiusaamisongelman ohella äiti kysyi, kuka kantaa vastuun kiusaamisen lopettamisesta.

Sivistysjohtaja Sari Gustafsson, koulutusjohtajat Jari Kettunen ja Rikard Lindström, apulaisrehtori Pasi Piiroinen Pääskytien koulusta ja rehtori Carola Wiksten Strömborgska skolanista kertoivat laajasti, miten kouluissa toimitaan, vaikka työ tapahtuu usein näkymättömissä.

Porvoossa käsitellään lukuvuoden aikana noin 120 kiusaamistapausta, joista noin 40 sattuu kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa. Tapauksia on 4-5 koulua kohti, mutta ne eivät jakaudu tasaisesti.

Kiusaaminen voi kestää viikosta jopa puoleen vuoteen, ennen kuin se tulee ilmi.

Pääskytien koulussa tehtyjen kyselyjen perusteella osa kiusaamisesta jää piiloon, eli todellinen määrä saattaa olla 2-3-kertainen.

En usko, että yksikään tapaus on ratkennut ilman aikuisten puuttumista.

Carola Wiksten, rehtori

Laki edellyttää toimintamalleja, ohjeita ja moniammatillista yhteistyötä.

– Positiivinen pedagogiikka tarkoittaa, että voidaan vaikuttaa käyttäytymiseen myönteisellä tavalla. Koulun rooli on olla neutraali, tukea edistysaskeleita, ei leimata, vaan antaa mahdollisuuksia kasvaa ja viisastua, Gustafsson sanoi ja lisäsi, että kouluissa on myös hyvä ymmärrys siitä, kuinka pitkälle lapsen tai nuoren elämään kiusaaminen ja kouluväkivalta vaikuttavat.

Kiusaaminen voidaan pyrkiä lopettamaan esimerkiksi nopeamman sovittelun avulla tai niin, että poliisi saa tiedon kiusaamisesta. Tämä tie on hitaampi.

Pääskytien koulussa toimitaan KivaKoulu -järjestelmän mukaisesti. Kun tieto tapauksesta saadaan, Kiva-tiimistä apulaisrehtori keskustelee tarkemmin kiusatun oppilaan kanssa siitä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tiimiin tulee kuraattori, jonka kanssa kiusaaja tai kiusaajat puhutellaan.

– Sen jälkeen vaaditaan, että kiusaamisen täytyy loppua. Jonkinlainen lupaus on aina saatu.

Tilanne tarkistetaan viikon, parin päästä. Myös koteihin ollaan yhteydessä. Sen jälkeen ovat vuorossa tarkistuskeskustelut, joiden aikana kiusattua oppilasta on rohkaistu kertomaan, jos kiusaaminen alkaa uudelleen. Kiusatulle tarjotaan myös keskusteluapua kuraattorin kanssa.

Piiroisen mukaan tämä yleensä lopettaa kiusaamisen.

Rehtori Wikstenin mukaan vaikeinta on, että kiusaaminen ei useinkaan tapahdu aikuisten silmien alla. Hän korosti yhteistyön tärkeyttä kotien kanssa.

– Kiusatut oppilaat eivät uskalla kertoa, koska he pelkäävät tilanteen pahenevan, jos asioita aletaan selvittää. En kuitenkaan usko, että yksikään tapaus on ratkennut ilman aikuisten puuttumista. On tärkeää saavuttaa oppilaiden luottamus, että he uskaltavat kertoa asiansa aikuisille.

– Mitä nopeammin pystymme puuttumaan, sen helpompaa se on. Useimmissa tapauksissa kiusaaminen on loppunut kun tilannetta on seurattu. Mitä pidempään kiusaaminen on jatkunut, sen vaikeampaa se on saada loppumaan.

Koulutusjohtaja Lindström huomautti, että kiusaamisesta ei koskaan päästä täysin eroon, vaikka siihen pyritään. Työ ei lopu.

Hän painotti ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä koulussa vallitsevan hyvän ja turvallisen ilmapiirin tärkeyttä, joka mahdollistaa nopean puuttumisen ja hyvän yhteistyön kotien ja koulujen välillä.

Erityisen tärkeää on seurata, että kiusaaminen saadaan päättymään.

– Näytämme, että välitämme osallisista, autamme käymään asioita läpi ja vähennämme riskiä siihen, että tapahtuneesta jää arpia, oli kyseessä sitten kiusattu tai kiusaamisessa mukana ollut.

Koulutusjohtaja Kettunen tähdensi, että kiusaaminen on hyvin vakava asia ja että toimintamallit on hyvä käydä läpi.

– Usein käy niin, että syystä tai toisesta koulun keinot eivät riitä. Onneksi kouluissa on moniammatillisia työntekijöitä.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Voidaan myös punnita, onko tapaus sellainen, että rikosilmoituksen tekeminen on aiheellista, ja tekeekö sen koulu vai huoltaja.

Nuorisopalvelujen päällikön Nina Jorkaman mukaan Porvoo on saanut aluehallintoviraston nk. koronarahaa, jolla palkataan kaksi työntekijää nuorisotyön ja koulujen väliseen yhteistyöhön puoleksitoista vuodeksi. Lisäksi Etsivä nuorisotyö saa palkka-avustusta kahden työntekijän palkkaan vuoden ajaksi.

Poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja Marie Grönroosin mukaan käynnistymässä oleva poliisin Ankkuri-toiminta tähtää sekä nuorten että heidän vanhempiensa auttamiseen varhaisessa vaiheessa. Yhdessä pyritään saamaan aikaan suunnitelma, miten jatkossa toimitaan. Tavoitteena on, että rikosilmoituksen tekemiseen ei tarvitse mennä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut