Porvoon vanha silta on merkittävä pala maan liikennehistoriaa – tätä kautta ovat kulkeneet tiedot, taidot, kuninkaat ja sotilaat

1950-luvulla ymmärrettiin, että paikka on historiallinen ja kuuluu kansallismaisemaan. Outi Paappanen

Inka Töyrylä

Talot kertovat -sarjassa tehdään tällä kertaa poikkeus ja annetaan seinien sijaan kaiteiden puhua.

Porvoon vanha silta odottaa tällä hetkellä kunnostustaan. Kerta on vuosisatojen saatossa ties kuinka mones. On pieni onnenkantamoinen, että koko silta on yhä olemassa, kiitos rahapulan.

Vanhan sillan kohdalla keskiajalta peräisin oleva Suuri Rantatie eli Alinen Viipurintie ylittää Porvoonjoen.

– Pian seitsemisen sataa vuotta on tätä samaa reittiä kuljettu kaupunkiin. Sillan paikka on voinut vaihdella metrillä tai parilla, mutta tässä samassa joenmutkassa se on aina ollut, sillasta tänä syksynä historiaselvityksen tehnyt tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian amanuenssi Mikko Pentti kertoo.

Täyttä varmuutta ei ole siitä, koska ensimmäinen silta on rakennettu. Porvoon läpi kulkevasta tiestä löytyy kuitenkin maininta vuodelta 1421, joten Pentti uskoo sillankin olleen tuolloin olemassa, luultavasti jo sata vuotta aikaisemminkin.

Silta on palanut, sitä on korjattu, purettu ja uudelleenrakennettu lukuisia kertoja.

1600-luvulta asti sen toisella puolella tiedetään sijainneen parinsadan vuoden ajan kaupungin läntinen tulliportti, kapea ja korkea kaariportti, jonka huipulla oli pallomainen koriste. Vieressä oli tullihuone ja krouvi.

– Ulkopaikkakuntalaiset ja maalaiset pääsivät kaupunkiin myymään kauppatavaroitaan vain, jos maksoivat tullin, Pentti kertoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

J. Grandlund kuvasi vanhan sillan vuonna 1890. Porvoon läpi vuosisatoja kulkenut valtatie kulki tätä reittiä vuosisatojen ajan. Mannerheiminkadun silta valmistui vasta 1957. Porvoon museo

Vuosisatojen saatossa silta on muuttunut. Se on palanut, sitä on korjattu, purettu ja uudelleenrakennettu lukuisia kertoja.

– Tämä selvitystyö oli mukava projekti, sillä Porvoo on niin ikoninen paikka, että siltaakin on kuvattu maalauksissa ja muissa kuvissa paljon 1700-luvulta asti, Pentti sanoo.

Pentin mukaan Porvoon vanha silta on poikkeuksellinen siinä mielessä, että vain harvoja Suomen siltoja on kuvattu vuosisatojen saatossa yhtä paljon.

– Silta on uusittu moneen kertaan, mutta kolmensadan vuoden ajalta sen jokaisesta vaiheesta löytyy maalaus tai valokuva. Se on aika poikkeuksellista.

Sitä ei tiedetä, miltä silta näytti keskiajalla. Ajan rakennustekniikan tarjoamien mahdollisuuksien ja joen leveyden perusteella Pentti uskoo sen olleen perusmuodoltaan aina melko samanlainen.

– Sillat olivat puisia ja niiden käyttöikä ilman laajoja korjaustöitä oli vain joitakin kymmeniä vuosia.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Vuosisatojen ajan silta oli kokonaan puinen. Vanha silta sai kivituet vasta 1860. Outi Paappanen

Sillan yli on kulkenut vuosisatojen saatossa merkittäviä henkilöitä. 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana oli vilkasta. Kuningas Kustaa II Adolf, hänen veljensä herttua Filip ja monet muut merkkihenkilöt ramppasivat kaupungissa. 1700-luvulla siltaa pitkin kaupunkiin saapuivat kuninkaat Aadolf Fredrik ja Kustaa III, joka vieraili Porvoossa hyvinkin usein.

– Tämä tuli kaupunkilaisille kalliiksi, sillä kuninkaiden seurueisiin kuului satoja henkilöitä, jotka piti majoittaa, Pentti kertoo.

Maineen ja kunnian lisäksi siltaa pitkin tuli tuhoa. Suuren Pohjan sodan aikana 1708 venäläiset pyrkivät siltaa pitkin kaupunkiin.

– Porvoon porvariskaarti yritti puolustaa kaupunkia sillalla. Moni venäläinen putosi jokeen. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin huonosti ja jälleen kerran kaupunki poltettiin. Silta kuitenkin ilmeisesti säilyi ehjänä, Pentti kertoo.

1742 sillan yli tulivat ruotsalaiset, jotka polttivat kaupungin ja silloin paloi myös silta. Mutta kun kaupunki seuraavan kerran paloi 1760 – tällä kertaa kuuluisan kalakeiton vuoksi – silta taas säästyi.

1800-luvulla siltaa kohtasi uusi vaara.

– Kaupunkia pidettiin epäterveellisenä ja palovaarallisena, joten alettiin suunnitella uutta ruutukaavaa. Silloin suunniteltiin myös sillan siirtämistä nykyisen Mannerheiminkadun sillan paikalle. Onneksi suunnitelma osoittautui liian kalliiksi. Lisäksi keisarilla alkoi olla muita kiinnostuksen aiheita kuin Porvoon kehittäminen ja kiire sotia toisaalla, niin hanke jäi. Sama asia pelasti koko vanhan kaupungin, Pentti sanoo.

Sillan uusimisesta käytiin kuitenkin pitkään keskustelua. Silta todettiin kelvottomaksi jo 1835, mutta korjaustöihin päästiin vasta 1858. Nyt sillan alle laitettiin maaherran määräyksestä kiviset pilarit ja maatuet, jotka ovat paikoillaan yhä tänäkin päivänä.

Korjaustyöt kestivät peräti pari vuotta ja tuona aikana joki ylitettiin lautalla. Kelirikon aikaan kaupunkiin jouduttiin kiertämään 11 virstaa Kerkkoon kautta.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Tuon sillan tarina on Pentin mielestä erityisen kiehtova.

– Höyryhinaaja Ahkera ajoi sillan alitse kesällä 1877. Sen savupiipusta tullut kipinä sytytti sillan tuleen, mutta kapteeni ei piitannut siitä, vaan jatkoi matkaa. Sillan kansi tuhoutui kokonaan.

Ja taas silta rakennettiin uudelleen. Jälleen keskusteltiin sen siirtämisestä nykyisen Mannerheiminkadun kohdalle, mutta koska uudehkot kivirakenteet olivat käyttökelpoisia, silta päätettiin pitää vanhalla paikallaan.

1900-luvulle tultaessa silta joutui kovemmalle käytölle kuin koskaan ennen. Ensimmäinen kaupungissa nähty auto ylitti sen Pentin selvityksen mukaan 1901, kun suuriruhtinas Kirill Romanov matkusti Pietarista tapaamaan kenraalin rouva von Etteriä Haikon kartanoon. Viittä vuotta myöhemmin sillan yli huristi jo useita Helsingistä tulleita automobiileja. Säännöllinen linja-autoliikenne Porvooseen alkoi 1920-luvulla.

Autojen alla pahasti notkuvaa siltaa korjailtiin ja kiviosia vahvistettiin. Talvisodan aikana jokirantaan varastoitiin proomuja ja parruja pommitusten pelossa. Silta oli merkittävä, sillä sitä pitkin kulki Helsinki–Viipuri -valtatien liikenne Porvoonjoen yli.

– 1950-luvun alussa Porvoossa oli noin 200 autoa, mutta kolmessa vuodessa niiden määrä nousi seitsemäänsataan. Kaikki liikenne kaupunkiin kulki yhä vanhaa siltaa pitkin.

Vaikka Mannerheiminkadun silta häämötti jo tulevaisuudessa, päädyttiin vanha silta korjaamaan vielä kerran. Vanhojen maatukien päälle valettiin betoniset anturat kannattamaan uutta teräspalkkirunkoa. Kansi tehtiin jälleen puusta ja kaiteet päätettiin rakentaa samanlaisina, kuin aikaisemmassakin sillassa.

1900-luvulle tultaessa silta joutui kovemmalle käytölle kuin koskaan ennen.

– On kiinnostavaa, että 1950-luvulla ymmärrettiin, että paikka on historiallinen ja kuuluu kansallismaisemaan. Yleisesti ottaenhan sodan jälkeisessä Suomessa koettiin, että kaikki vanha muistuttaa köyhyydestä ja pyrittiin siksi hävittämään, Pentti sanoo.

Kun silta oli saatu korjattua, aloitettiin vihdoin rakennustyöt myös Mannerheiminkadun päässä. Moderni, sorapintainen maantie Helsingistä Porvoon keskustan läpi kohti Loviisaa oli valmistunut jo 1930-luvulla. 1957 valmistunut Mannerheiminkadun silta täydensi komeuden.

– Se oli kuitenkin riittämätön, sillä liikennemäärät kasvoivat koko ajan. Jopa osa raskaasta liikenteestä siirtyi takaisin vanhalle sillalle ja ajoi vanhan kaupungin kautta. Tilanne helpottui vasta, kun Porvoon ohikulkutie valmistui 1980.

Juttu jatkuu kuvan alla:

1950-luvulla ymmärrettiin, että paikka on historiallinen ja kuuluu kansallismaisemaan. Outi Paappanen

Pentti pitää Porvoon vanhaa siltaa merkittävänä osana Suomen tieliikennehistoriaa.

– Usein kuitenkin ajatellaan, että vanhat rakennukset ovat merkittävämpiä, eikä tällaisista kohteista kirjoiteta yleensä niin paljoa historiakirjoissa.

Nykyisessä sillassa on jäänteitä vähintään kahdesta, luultavasti kolmesta eri rakennusvaiheesta. Silta on edelleen lähes samassa asussa kuin sen valmistuttua 1954, vaikka puurakenteita varmasti onkin uusittu sen jälkeen.

– Nähtäväksi jää, millaiseksi silta muuttuu nyt, kun edessä on jälleen mittava korjaus, Pentti pohtii.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut