Levinnyt borrelioosi -diagnoosin saaneista jopa joka toisen oireet johtuvat jostain muusta sairaudesta, selviää Husin juuri julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa joka kolmas potilas sai borrelioosin sijaan uuden diagnoosin ja joka viidennen oireet johtuivat aiemmin todetusta muusta sairaudesta.
– Borrelioosia muistuttavat oireet johtuivatkin heillä lopulta muista sairauksista. Tämä on meille tärkeä tieto, sillä turhia antibioottikuureja tulee välttää ja tietenkin päästä hoitamaan sitä sairautta, joka on oireiden taustalla, summaa sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela Husin Tulehduskeskuksesta tiedotteessa.
Virheellisesti borrelioosiksi luultujen oireiden taustalla oli Husin mukaan useimmiten jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.
– Jos potilaalle ei ilmaannu leviävää borreliabakteerin aiheuttamaa ihottumaa tai kahden kuukauden sisällä oireiden alusta vasta-aineita, ei saa jäädä kiinni borrelioosidiagnoosiin, Kortela sanoo.
Tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista tietoa niistä potilaista, joista oli konsultoitu Husin infektiotautien klinikkaa oletetun myöhäisvaiheen borrelioosin vuoksi vuoden 2013 aikana.
– Halusimme tietää, mitä potilaillemme kuuluu selvittämällä, mikä sairaus oli niiden potilaiden oireiden taustalla, joilla ei ollutkaan borrelioosia, kertoo Elisa Kortela.
256 potilaasta borrelioosi oli 26 prosentilla varma tai todennäköinen, 25 prosentilla mahdollinen ja 47 prosentilla epätodennäköinen.
Tutkimuksessa huomioitiin potilaan oireet, ihomuutokset ja laboratoriotestien tulokset. Potilaiden terveyttä seurattiin neljän vuoden ajan ja selvitettiin diagnosoidut sairaudet niin julkisen, yksityisen kuin työterveyshuollonkin potilasasiakirjoista.
Borrelioosi voi Husin mukaan olla vaikea todeta ja siksi infektiotautien klinikalle tulee vuosittain lukuisia konsultaatiopyyntöjä.
Selkein oire on laajeneva punainen ihottuma, joka ilmestyy viikon tai kahden päästä punkin puremasta. Tällöin infektio hoidetaan antibiooteilla.
Punkin purema saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta, ihottumaa ei aina tule ja viikkojen kuluttua tartunnasta voi ilmetä flunssankaltaisia oireita. Osalle potilaista voi kehittyä myös muita oireita, joista yleisimpiä ovat neurologiset oireet ja niveltulehdukset.
Suomalaiset saavat vuosittain arviolta 500 000 punkin puremaa. Laboratoriotestillä varmistettuja borreliainfektiota ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain 2 000. Määrä on lisääntynyt viime vuosina.