Talot kertovat: Porvoontalo rakennettiin moderniksi kansakouluksi – nyt sillä on edessä uusi tulevaisuus

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Tällä hetkellä sisätiloiltaan huonoon kuntoon päässyt rakennus on käyttökiellossa. Inka Töyrylä

Inka Töyrylä

Kaivokadun ja Papinkadun kulmassa sijaitsevalla Porvoontalolla on vihdoin toivoa.

Rakennus on tarkoitus saneerata vuosina 2021–2022. Jos suunnitelmat toteutuvat, talossa voisivat toimia esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurin visuaalisten taiteiden kunnallinen taideoppilaitos Porvoon taidekoulu, Porvoon seudun musiikkiopisto ja Porvoon kansalaisopisto.

Remontti tarkoittaa talolle tietynlaista paluuta juurille. 1909 valmistunut komea kivitalo rakennettiin aikanaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Museon tallentama kuva on 1910-luvulta, jolloin koulutalo oli vielä varsin uusi. Porvoon museo

Oppivelvollisuutta ei vielä ollut, mutta kansakouluja perustettiin kiihtyvällä tahdilla.

– Suomessa rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina noin sata koulua vuodessa, kertoo Porvoontalosta rakennushistoriallisen selvityksen vuonna 2006 tehnyt Henrik Wager.

Asiantuntijana Porvoon uudessa kouluhankkeessa käytettiin arkkitehti Wivi Lönniä, joka oli perehtynyt koulurakentamiseen.

– Hän laati piirustukset sekä puista että kivistä koulua varten. Nämä piirustukset ovat yhä Porvoon kaupunginarkistossa.

Lopulta arkkitehdiksi valittiin kuitenkin John Settergren, joka oli suunnitellut myös 1903 jokirantaan valmistuneen Porvoon Sähkölaitoksen rakennuksen.

– Koulusuunnitelmasta tuli hyvin samankaltainen, kuin Lönnin piirtämä. Settergrenillä oli kuitenkin tuttuja Porvoon politiikassa, ja naisarkkitehdeillä oli tuohon aikaan muutenkin huonommat etenemismahdollisuudet, Wager sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Uusi kansakoulu oli paitsi komea, myös hyvin moderni.

– Sen esikuvana käytettiin uutta Sortavalan suomalaista tyttökoulua. Pääportaikosta avautui suuri virkistyshalli, jonka ympärille luokkatilat ryhmittyivät, Wager kertoo.

Luokkahuoneet olivat pitkiä ja kapeita.

– Sopivana huonekorkeutena pidettiin luokkatiloissa 3,5–4,1 metriä. Luonnonvalo tuli ikkunoista oppilaiden vasemmalta puolelta. Tämä johtui ehkä siitä, että valo tulee silloin sopivasti eteen, kun kirjoitetaan oikealla kädellä, Wager sanoo.

Upouudessa koulussa oli luonnollisesti sähkövalot. Tämä oli edistyksellistä, sillä Porvoo oli alkanut sähköistyä vasta vuosisadan vaihteessa. Myös keskuslämmitys oli suuri tekninen edistysaskel.

Koulu toimi rakennuksessa 45 vuotta.

– Se oli hieno, suuri koulu. Liikuntasali oli valtavan korkea ja kaunis. Joka aamu kaikki oppilaat ja opettajat kokoontuivat sinne aamuhartauteen, muistelee Tua Lindberg-Selén.

Hän jännitti pienenä ekaluokkalaisena ensimmäistä koulupäiväänsä Porvoontalon pihamaalla syksyllä 1947.

– Meitä oli niin monta, että ensimmäistä kertaa koulun historiassa piti laittaa kaksi rinnakkaisluokkaa. Minä olin A-luokalla, meitä oli noin 30. B-luokalla oli saman verran, Lindberg-Selén kertoo.

Koulu oli suuri, oppilaita oli kahdeksan luokallista.

– Ensimmäinen opettajani oli Ethel Järner, porvoolaisen kirjailija V.V. Järnerin vaimo. Hän oli pidetty opettaja. Hän ei ollut niin kovin ankara. Hän oli kyllä jämäkkä ja piti kuria, mutta hän oli myös hyvin kiltti, Lindberg-Selén muistelee.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Porvoontalossa on kauniita yksityiskohtia. Rakennuksen on suunnitellut John Settergren, jonka tunnetuimpia töitä on muun muassa Koskenkylän kartano. Inka Töyrylä

Ruokasali sijaitsi alimmassa kerroksessa. Laki maksuttomasta kouluruuasta oli tullut vuonna 1943, ja siinä oli viiden vuoden siirtymäaika.

– Aikuiset puhuivat paljon siitä, että ruokaa sai koulussa. Oli ollut huonoja aikoja, joten ruokaa opetettiin arvostamaan. Opettaja valvoi, että lautanen syötiin tyhjäksi, vaikka ruoka olisi ollut kuinka pahaa. Ruokana oli usein puuroja ja keittoja. Kamalinta oli makaronivelli, jossa oli paksuja limaisia makaroneja. Se oli kauheaa, Lindberg-Selén kertoo.

Välitunnit vietettiin suurella pihalla, jonka paikalla on nyt ruotsinkielinen Satumäen päiväkoti.

– Leikimme kaikenlaisia pihaleikkejä. Mitään välineitä ei ollut. Pihalla oli ainoastaan voimisteluteline sekä pitkä tukki, jonka päällä pojat tasapainoilivat. Sisälle mentiin parijonossa, luokka kerrallaan.

Erityisesti Lindberg-Selénin mieleen on jäänyt portaikon kaunis rautakaide, jossa oli kiiltävä puinen kädensija.

– Oli kiellettyä laskea kaidetta pitkin alas. Sitä varten kaiteeseen oli laitettu metallinuppejakin. Muuten houkutus olisi kyllä ollut suuri!

Muutostöistä pahimmat osuivat voimistelusaliin.

Rakennus jäi tyhjilleen 1954, kun uusi ruotsalainen kansakoulu Kvarnbackens skola valmistui. Tyhjentyvää taloa varten laadittiin useita suunnitelmia.

– Sinne suunniteltiin muun muassa uudet tilat poliisilaitokselle, mutta se ei koskaan toteutunut, Henrik Wager kertoo.

1956 sijoitettiin kahteen entiseen luokkasaliin hetkeksi Walter Runebergin veistoskokoelma. Paria vuotta myöhemmin rakennukseen muutti luonnonhistoriallinen museo.

1960-luvulla rakennukseen tehtiin laaja muutossuunnitelma, jonka myötä tehtiin tiloja muun muassa Taidehallille sekä Yleisradiolle.

– Katot madallettiin kauttaaltaan. Laitettiin muovimattoja ja maalattiin seiniä, avoimia tiloja jaettiin pienemmiksi, Wager kertoo.

Osa talosta palasi vielä pieneksi hetkeksi koulukäyttöön, kun suomenkielisen yläkoulun oppilaat odottivat uuden Linnajoen koulun valmistumista vuonna 1971.

Moni porvoolainen muistaa talossa sijainneen Nuorisokellarin. Sille tehtiin tilat pohjakerrokseen entisestä veistoluokasta, vanhasta talonmiehen asunnosta ja hiilivarastosta.

Nuorisotila aloitti toimintansa Porvoontalossa helmikuussa 1962 ja toimi siellä aina vuoteen 2004 asti. Yhteen Nuorisokellarin huoneista rakennettiin Porvoon ensimmäisiin lukeutunut skeittiramppi 80–90-lukujen taitteessa.

Muutostöistä pahimmat osuivat Wagerin mielestä voimistelusaliin.

– Muut tilat pystyy vielä melko hyvin palauttamaan ennalleen, mutta tämä lähes puolentoista kerroksen korkuinen sali on jaettu kahteen kerrokseen. Sinne valettiin betonivälipohja, jotta ylempään kerrokseen saatiin varastotiloja. Alkuperäinen sali hävitettiin kokonaan, se ei ole enää hahmotettavissa. Se on sääli, se olisi ollut upea tila, Wager sanoo.

60-luvun remontti jäi talon ainoaksi. 2000-luvulle tultaessa kosteus- ja ilmanvaihto-ongelmien piinaaman talon kunto alkoi olla niin huono, että vuokralainen toisensa perään alkoi hiljalleen katsella uusia tiloja.

32 vuotta taloa tukikohtanaan pitänyt Yleisradio lähti pois 1999. 2000-luvun alkupuolella Porvoon kaupunki yritti myydä arvotaloa. Asuntojakin siihen pohdittiin. 2006 Uusimaa kertoi esityksestä, jonka mukaan tehtäisiin " pikainen suunnitelma talon peruskorjauksesta nuorisotoimen, lasten ja nuorten taidekoulun sekä Porvoonseudun musiikkiopiston käyttöön”. Asiaa ei kuitenkaan enää sen jälkeen käsitelty.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Talossa on yhä alkuperäiset tammiovet. Inka Töyrylä

Lähes käyttökelvottomaksi rapistunut talo tyhjeni pikkuhiljaa. Viimeisenä sinne jäi entisissä Taidehallin tiloissa toiminut lasten ja nuorten taidekoulu.

– Rakennus on komea, mutta sen nykytila on surullinen. On todella hieno uutinen, että se vihdoin remontoidaan, Wager sanoo.

Ulkopuolelta rakennus on säilynyt muutamien ovien ja ikkunoiden sijaintia lukuun ottamatta alkuperäisenä.

– Alkuperäiset ikkunat näyttävät huonokuntoisilta, mutta olisivat varmaankin vielä korjattavissa, Wager pohtii.

Myös hienot, joskin aikaa nähneet tammiset pääovet ovat säilyneet.

Mutta miksi rakennusta kutsutaan Porvoontaloksi? Sitä ei toistaiseksi kukaan tunnu tietävän.

Tiedätkö sinä?

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut