Ulrika Hansson on Runeberg-palkintoehdokkaana esikoisromaanillaan Jaktlaget. Outi Paappanen

Lokit pakottavat kyläläiset valitsemaan puolensa – Runeberg-palkintoehdokas Ulrika Hansson ei moralisoi, vaan tuo äänet kuuluville

Samu Karvala

Tämän vuoden Runeberg-ehdokaskirjoista kaksi kumpuaa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Kruunupyyn Teerijärveltä kotoisin olevan Ulrika Hanssonin esikoisromaani Jaktlaget sijoittuu kirjailijan kotipitäjän maisemiin. Sen kaksi tärkeintä teemaa – lokkiongelma ja pieleen menneen avioliiton kuvaus – oli alun perin suunniteltu kahdeksi eri novelliksi.

– Aloin kirjoittaa näitä tekstejä Svenska Folkskolans vännerin kurssilla syksyllä 2017. Sain kirjoittajaystäviltä niin hyvää palautetta ja tukea, että tarinat alkoivat yhtyä ja kasvaa romaaniksi, Hansson muistelee.

Romaanin perustana on häkellyttävä tosielämän tilanne – Teerijärven seudulla eli reilu kymmenkunta vuotta sitten tuhansia ja taas tuhansia naurulokkeja, jotka pienille järville pesiessään käytännössä estivät niiden virkistyskäytön.

Oikeassa elämässä ongelma saatiin kuriin ruoppauksilla, mutta Hanssonin kirjassa ei. Metsästysseuran aktiivit joutuvat päättämään, tarttuvatko oman käden oikeuteen, laittomiin keinoihin.

– Vaakakupissa ovat toisaalta sietämätön tilanne, johon ei saa apua mistään ja toisaalta pelko kiinnijäämisestä, maineen ja metsästyslupien menetyksestä.

Hansson ei moralisoi eikä valitse puolta, vaan kertoo elämänmakuisen tarinan pohjalaiskylän ihmisten tekemistä valinnoista. Jää lukijan tehtäväksi pohtia, ovatko ne oikeita vai vääriä.

Kyse on kuin treffeistä tekstin kanssa.

– Jos ihminen on tarpeeksi epätoivoinen, hän voi toimia lainvastaisesti ja sen voi jopa hyvin ymmärtää. Elämässä riittää vaikeita kysymyksiä kuten voiko lokkeja tappaa tai mistä saa olla onnellinen?

Hanssonin romaanin päähenkilöt ovat aviopari Christer ja Inger ja heidän tuttavansa Bengt. Metsästysseuralaiset Christer ja Bengt ovat lokkiongelman ratkaisusta eri mieltä. Kyseessä on myös pitkään jatkunut kolmiodraama, muttei romanttisessa mielessä, vaan koskien pariskunnan jo aikuiseksi kasvanutta Johan-poikaa. Bengt oli pojalle kuin toinen isä. Ingerin pysyminen huonossa avioliitossa voi ihmetyttää monia nykypolven naislukijoita.

– Inger on sitkeä, hänellä on vahva äidinrakkaus ja hän on valmis uhrautumaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta. Itsestään huolehtimisessa hän on kyllä nykytrendin vastainen nainen, Hansson hymähtää.

Jaktlaget onnistuu yllättämään lukijan useamman kerran. Hanssonin mukaan tarina on syntynyt kirjoittamalla, eikä etukäteen suunnitellen.

– Kirjoitan iltaisin työpäivän jälkeen ja lasten mentyä nukkumaan. Minulle on tärkeää istua tarpeeksi säännöllisesti näppäimistön ääreen, kyse on kuin treffeistä tekstin kanssa. Kirjoittamisessa pitää olla intohimoa ja nautintoa, Hansson toteaa.

Hän ei vielä tiedä seuraavasta kirjastaan paljoakaan, mutta se on tulossa. Toimittajan työtään Hansson ei ole jättämässä, mutta aikoo kokeilla sopiiko intensiivisempi muutaman kuukauden kirjoitusperiodi hänelle, jos saa apurahan.

Vaasalainen Ralf Andtbacka voitti Runeberg- palkinnon viime vuonna. Ulrika Hansson arvioi, että hyvät esikuvat ovat tärkeä osa ruotsinkielisen Pohjanmaan kirjallista nousua.

– Itse pidän suuressa arvossa Ann-Luise Bertelliä, Peter Sandströmiä ja Karin Erlandssonia. Pohjanmaalta on muutettu paljon Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Muutto pois kotikonnuilta toi minulle perspektiiviä kirjoittamiseen, hän arvioi.

Kuka?

Ulrika Hansson

Syntynyt 1977.

Kotoisin Teerijärveltä, asuu Helsingissä.

Perhe: Mies ja 9- ja 6-vuotiaat pojat.

Koulutus: Filosofian maisteri kirjallisuustieteestä Åbo Akademista.

Ammatti: Kyrkpressen-lehden toimittaja

Aiempi tuotanto: Novelli Snart vänder det, joka sijoittui kolmanneksi vuoden 2017 Solveig von Schoultz-kilpailussa.

Motto: Katso itseäsi ja muita huumorilla ja armollisesti. Elämä on muutoinkin liian lyhyt.

Raadin perustelut

Jaktlaget

Ulrika Hanssonin esikoisromaani Jaktlaget kuvaa arjen voittoa. Hänen tulkinnassaan Pohjanmaan kylästä ihmisten on elettävä sekä toistensa että luonnon kanssa.

Teema on sangen ajankohtainen: lokit valtaavat ja likaavat lähimpänä olevan paikallisen järven, ne pitävät meteliä ja tekevät elämän lähes sietämättömäksi siinä lähellä asuville, mutta säännöstö ei salli minkäänlaisia voimakeinoja.

Avioliittoihin ja kyläyhteyteen tulee säröjä – kuinka päästä eteenpäin, kun kaikki tiet ainakin näennäisesti ovat suljetut?

Hansson kuvaa taitavasti sekä kaunista että julmaa niin konflikteissa että rakkaudessa ja antaa henkilöhahmojen tehdä mahdottomia päätöksiä ilman että siinä osoitetaan ketään koko kädellä.

Etusivulla nyt