Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Perttu Yli-Opas kehitteli muutama vuosi sitten avaruuteen laukaistavan raketin prototyyppiä Linnankosken lukiossa - Tänään hänen firmansa suunnittelema satelliitti laukaistaan avaruuteen

14. päivä tammikuuta Yhdysvaltain Floridassa laukaistaan maapallon kiertoradalle kantoraketti, joka kuljettaa mukanaan porvoolaista osaamista. Kimppakyytiin pakataan yhteensä parinsadan kilon edestä mekaniikkaa ja laitteistoja, minkä ansiosta eri piensatelliittioperaattorit pääsevät testaamaan kalustoaan avaruusolosuhteissa suhteellisen huokeaan hintaan.

Suomalaissatelliitin komponentit on suunnitellut ja valmistanut Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella toimiva nuori start up -yritys Aurora Propulsion Technologies. Sen perustajajäsen, 24-vuotias Perttu Yli-Opas, on Linnankosken lukion kasvatteja, kuten muutama muukin hänen tiimissään.

Koko satelliittihomma lähti oikeastaan alun perin käyntiin Lilun kemian luokasta, mutta palataan siihen kohta.

Perttu Yli-Opas kääntelee käsissään satelliitin pahvimallia. Sen avulla hän on havainnollistanut ajatuksiaan sekä itselleen että muille tiimin jäsenille – miten moduulit asettuvat, minne tulevat moottorit. Pahvimalli on isompi kuin varsinainen satelliitti, joka on suunnilleen puolentoista litran maitotölkin kokoinen. Ja se ollaan nyt vippaamassa 550 kilometrin korkeuteen Maata kiertämään.

– Kellään Suomessa ei ole aiempaa kokemusta rakettimoottorien käytöstä avaruuslaitteissa. Ilmatieteenlaitos on tutkinut propulsiota (työntövoimaa) tutkija Pekka Janhusen kehittämällä aurinkotuulta hyödyntävällä sähköpurjeella, muttei rakettimoottoreilla, Yli-Opas sanoo.

Tärkein avaruuslennolla testattava moduuli on asennonsäätölaite, joka kääntää satelliitin asentoa avaruudessa. Se toimii kuudella pienen pienellä rakettimoottorilla, jotka ovat Yli-Oppaan tiimin suunnittelemia. Mikroskooppisen pienet moottorit käyttävät polttoaineenaan vettä.

– Satelliiteissa on yleensä kamerainstrumentti, joka tarvitsee jonkinlaisen asennonsäätömahdollisuuden kuvatakseen avaruudesta maapalloa. Ne käyttävät tavallisesti kääntymiseen maan magneettikenttää, mutta se on hidasta ja toimii vain matalalla kiertoradalla. Korkeammalle mentäessä maan magneettikenttä heikkenee, Yli-Opas selittää.

Linnankosken lukion kemianluokka liittyy nimenomaan rakettimoottorin kehittämiseen.

Ollessaan oppilasvaihdossa Kanadassa, Yli-Opas näki hauskan Youtube-videon hybridi-raketin rakentamisesta. Kotiuduttuaan hän sai kaverinsa kanssa Linnankosken lukion kemian opettaja Peter von Baghilta luvan rakentaa sellainen koulun laboratoriossa.

– Se oli perinteinen rakettimoottori, joka poltti kynttilävahaa ja ilokaasua. Halusimme laukaista raketin parin kilometrin korkeuteen.

Lukion jälkeen, toisena opiskeluvuotenaan Aalto-yliopistossa, Yli-Opas jatkoi projektia ja etsi sille rahoitus- ja yhteistyökumppaneita. Hän opiskeli sovellettua matematiikkaa ja oli kesätöissä Nokialla ohjelmoimassa 5G-simulaattoria.

– Mietin, että raketti olisi hauska pr-stuntti Nokialle. Sillä voisi livenä demonstroida 5G-verkon viiveettömyyttä. Heitin vitsinä, että Nokian pitäisi mennä avaruuteen.

Nokia ei ottanut heittoa vitsinä – avaruusohjelman silloinen johtaja Roope Takala soitti ja pyysi kahville. Juteltiin.

Reilun vuoden päästä raketti oli valmis ja Yli-Opas pohti sille markkinarakoa ja mahdollisia tutkimusprojekteja. Hän laittoi viestiä Takalalle, joka oli siinä vaiheessa jo lähtenyt Nokialta.

– Takala ehdotti, että maasta laukaisun sijaan voisimme tehdä pieniä moottoreita satelliittien liikuttamiseen avaruudessa. Parin viikon päästä meillä oli yritys pystyssä. Pääsimme (vuonna 2019) ESA BIC:iin, josta saimme 75 000 euron alkurahoituksen.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n vuonna 2017 perustama Business Incubation Centre (BIC) tukee uusia avaruusalan start up -yrityksiä tarjoamalla lupaaville ideoille rahoitusta ja teknistä tukea. Sillä on toimitilat Espoossa, Otaniemen yrityskampuksella.

Aurora Propulsion Technologies myy moduuleja asiakkaille, mutta asiakas ei osta tuotetta, ennen kuin se on testattu aidoissa olosuhteissa. Siksi pitää mennä avaruuteen.

– Olimme helmikuussa San Fransiscossa SmallSat Symposium -tapahtumassa. Tapasimme siellä Momentuksen, joka on USA:lainen laukaisuvälittäjä. Tämä on heillekin ensimmäinen kaupallinen missio ja demo, joten saimme edullisen tarjouksen.

Auroran satelliitti laukaistaan kantoraketin kyydissä avaruuteen ensi torstaina. Noin viikkoa myöhemmin satelliitti pudotetaan kiertoradalle oman onnensa nojaan ja se alkaa lähettää – toivottavasti – dataa New Yorkin osavaltiossa sijaitsevalle maa-asemalle ja sieltä edelleen Otaniemeen Yli-Oppaan läppärille.

Satelliitin on määrä kiertää Maata noin kaksi vuotta.

– Rahoituksen saaminen ilman satelliittia olisi ollut mahdotonta. Nyt voimme oikeasti alkaa myymään tuotetta. Tarjouspyyntöjä on jo tullut.

Perttu Yli-Opas tutustui ala-asteella avaruuteen kirjojen kautta. Lapsille suunnatuissa kirjoissa elämän perusteita käsiteltiin hänen mielestään kuitenkin liian yksioikoisesti ja mielikuvituksettomasti.

– Minua vaivasi, miksi avaruudesta oletetaan löytyvän elämää todennäköisimmin alueilta, joilla planeettojen pinnoilta löytyy nestemäistä vettä. Ihmettelin, miksi toisella planeetalla pitäisi olla samat edellytykset kuin meillä, miksei avaruudessa voisi olla vaikka puhuvia kiviä?

Fantasia- ja sci-fikirjallisuus herättivät lisää kysymyksiä ja ruokkivat mielikuvitusta. Yläasteella Kerbal Space Program -peli opetti kaiken oleellisen kiertoradoista.

Yli-Opas ei ole koskaan pysähtynyt kysymykseen, mahtaako jokin onnistua.

– Ryhdyn ratkaisemaan asiaa ja mietin pidemmälle. Todella vaikeatkin asiat ovat ratkaistavissa. En takerru virheisiin, vaan pohdin, kuinka siitä päästään eteenpäin. Omasta ajatusprosessista oppii koko ajan.

Mallia on opettanut isä, Porvoon suomalaisen seurakunnan entinen pastori Antti Yli-Opas.

– Isällä on aina ollut tyyli ”tehdään ite”. Pohdimme kerran siskoni kanssa risukeitintä, jollaisen saisi viidellä kympillä. Isän ensireaktio oli: ”Tuonhan voi helposti rakentaa itse. Mulla on peltiä autotallissa.”