Toini-myräkkä teki Porvoolle yli sadan tonnin laskun – Kuntatekniikka ja urakoitsijat auraavat ja rahtaavat tätä satoa vielä ensi viikonkin

Tiehöylän terä puree pakkasen kovettamiin polanteisiin. Ohjaamossa Hans Weckman. Outi Paappanen

Tanja Kuisma

Porvoon kaupungin kunnossapidon 15 yksikköä ja 10 urakoitsijaa ovat olleet tiistaista aamuyöstä lähtien liikenteessä auraamassa kaupungin katuja lumimyräkän jälkeen.

Kunnossapitomestari Ville Kaasisen mukaan pääväylät on nyt aurattu ja asuntokadutkin eri kaupunginosissa siten, että ne ovat yhden auton ajettavissa.

Toisella ajokaistalla ja penkereillä on aurauslunta, jota Ilmatieteenlaitoksen mukaan satoi 43 senttiä 1,5 vuorokaudessa. Edellisen kerran vastaava pyry oli vuonna 2011.

– Ensi viikko menee lumia putsatessa pois alueilta, Kaasinen sanoo.

– Isot kiitokset kaikille, jotka ovat olleet lumitöissä mukana, ja omalle henkilökunnalle ja urakoitsijoille. Lisäksi kuntalaisille kiitoksia kärsivällisyydestä.

Auraustöissä on 25 yksikköä, joista jokaisella on oma vastuualueensa. Niillä edetään kunnossapitoluokituksen mukaisesti. Kaupunkilaiset ovat ihmetelleet somessa, miksei katuja aurata yötäpäivää, kuten Helsingissä.

Kaiken lisäksi meillä tuli kaksi konerikkoa.

Kari Hällström.

Porvoossa ei henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaaren mukaan ole ylityökieltoa. Kuntatekniikkapäällikkö Kari Hällström muistuttaa työaikalaista ja työturvallisuussäädöksistä, joiden noudattamista valvoo aluehallintovirasto. Niiden mukaisesti isolla kalustolla liikkeellä oleville on varattava lepoajat.

– Onneksi sentään tuo lumipyry loppui. Helsingissä voidaan samalla koneella tehdä kahdessa vuorossa, mutta meillä ei ole sellaista kuin poikkeustapauksissa. Naisia ja miehiä on työntekijöinä yksi per työkone.

Porvoon budjetissa on varattu pari miljoonaa euroa katujen kunnossapitoon. Hällström huomauttaa, että viime ja edellisenä talvena säästettiin 600–700 000 euroa, koska lunta ei tullut. Liukkauden estoa sentään tarvittiin.

– Tämä myräkkä tulee maksamaan toista sataa tuhatta euroa ihan auraamiskuluina ja kuljetuksina, Hällström arvioi.

Lumityöt jatkuvat siis normaalin työpäivän mittaisina. Poiskuljetukset yritetään Hällströmin mukaan järjestää ylitöinä, koska siihen on saatavissa ostopalveluina lisäapua urakoitsijoilta.

– Lisätyövoimaa on yritetty saada auraajiksi. Eläkkeelle jo lähteneitä ja muutoin kynnelle kykeneviä on kysytty töihin. Niitä on porrastettu sen mukaan, että kuorma-auto ja traktoripyöräkuormaaja pystyvät tekemään sen aikaa, kun auraaja on lepovapaalla.

Hällströmin mukaan auraaminen jatkuu ainakin ensi viikon. Poiskuljetus lumenkaatopaikalle moottoritien varteen Harabackassa on jo alkanut.

– Siellä on pillari levittämässä kuormia. Parin viikon sisällä saadaan asuntokadutkin kokonaan aurattua. Nytkin siellä jo liikutaan, mutta väylät ovat lumimäärän vuoksi kapeampia. Lunta ajetaan jo pois keskustasta alkaen, koska pysäköintipaikkoja ei ole.

Kuntatekniikalla on kaikenlaista omaa kalustoa tiehöylästä kuorma-autoihin ja maataloustraktoreihin. Hällströmin mukaan lumimäärää voitu mitenkään ennakoida.

– Sitä tuli kuin lääkärin määräyksestä joka paikkaan. Kaiken lisäksi meillä tuli kaksi konerikkoa.

Hällström muistuttaa, että yksityiset ja taloyhtiötkin ovat auraamistöissä mukana. Hänen saamansa palaute on ollut tavanomaisesti lähinnä autoijoiden moitteita teiden kunnosta ja liittymissä olevista lumivalleista. Näiltä on vältytty pari lumetonta vuotta.

– Oman liittymän ja sen viereisen jalkakäytävän tyhjentämisestä aurauslumista vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kiinteistön omistaja. Näistä tulee aina yhteydenottoja varsinkin tonttiliittymiä koskien. Ei auraaja ehdi jokaista liittymää koukata puhdistamassa, siihen se työaika menisikin.

Kuntatekniikan kalusto on elinkaarensa päässä

Kuntatekniikan konekalusto alkaa Kari Hällströmin mukaan olla kauttaalta iäkästä. Koneisiin investointi on priorisointikysymys, josta vastaavat viime kädessä kaupungin poliittiset päättäjät budjetoinnissa.

Ville Kaasinen nostaa yhden koneen kiireellisimmäksi uusittavaksi – välittömästi.

– Tiehöylä pitäisi ehdottomasti saada ensimmäisenä vaihdettua. Sillä alkaa ikä painamaan, on vuosimallia 2006. Nytkin on ollut vikoja korjattavana. Se on välttämätön laite, jota ilman ei auraustöissä tulla toimeen, Kaasinen sanoo.

Tiehöylällä on paljon käyttötunteja kesäisin ja talvisin. Kova rasitus aiheuttaa myös vikaantumista, jotka keskeyttävät töiden etenemisen. Höylän terä on ajoradan polanteiden turma. Hällström arvioi, että uuden gps-ohjatun tiehöylän hinta on noin 450 000 euroa.

Kaupungilla tulee Hällströmin mukaan olla käytössään ympäri vuoden tarvittavaa monikäyttöiseksi muunneltavaa erikoiskalustoa, kuten lakaisu- ja imuautoja ja yhdistelmäkuorma-autoja, joita voidaan käyttää useampaan työhön rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Soran ja lumen kuljetusta voidaan ostaa lisää urakoitsijoilta.

– Kalustohankinnoissakin on tärkeä asia ekologisuus ja kestävän kehityksen huomioiminen niin omissa hankinnoissa kuin urakoita pyydettäessä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut