Jari Järvelän Klik-romaani repii ikoniset valokuvat ja sepittää niille uuden tarinan

Jari Järvelää kiinnostaa pienen ihmisen tarina isojen myllerrysten melskeessä. Outi Paappanen

Outi Paappanen

Onko joku joskus ottanut kunnian saavutuksistasi?

Jari Järvelän romaani Klik kertoo tarinan suomalaisesta Iriksestä, joka elää ja kuvaa historian tapahtumia Euroopassa 1920-luvulta miltei tähän päivään asti.

Parikymppinen Iris lyöttäytyy sattumien kautta yhteen, sittemmin valokuvauksen mestareina tunnettujen, henkilöhahmojen kanssa. Kaulassaan roikkuvalla Rolleiflexillä hän taltioi elämää omasta näkövinkkelistään. Mutta Iris on nainen, ja vieläpä lyhytkasvuinen, joten hänet on helppo sivuuttaa.

Ratkaisevien hetkien vangitsijana tunnettu Henri Cartier-Bresson ja kuuluisa sotakuvaaja Robert Capa, jotka perustivat myöhemmin Magnum-kuvatoimistonsa, kulkevat varjoina Iriksen perässä varastaen tämän kuvat ja ideat omiin nimiinsä.

Romaani piirtää lukijan silmien eteen ikonisia ja ylistettyjä valokuvia, mutta sepittää niille vaihtoehtoisen tarinan, toisen silminnäkijän version. Näin romaanissa sekoittuvat fakta ja fiktio.

– 1900-luvusta esiin nousevat yleensä sotavuodet, Olympialaiset tai vaikkapa Dianan kuolema. Mutta henkilökohtaisella tasolla siellä on eletty tärkeämpiäkin vuosia. Olen erittäin kiinnostunut pienen ihmisen historiasta, juuri niistä tapahtumista, jotka eivät päädy historiankirjoihin. Historia on aina tietyssä mielessä voittajien kirjoittama. Romaanissani haluan avata ihmisten silmiä sille, että tarinoiden ja kirjoitetun historian taustalta löytyy muitakin näkökulmia. Valokuvien kautta asiaa on helppo lähestyä, Järvelä sanoo.

Jari Järvelälle herättävä kokemus oli Vivian Maierin valokuvanäyttely New Yorkissa 2016. Maier oli yhdysvaltalainen lastenhoitaja ja kotiapulainen, joka kuvasi vuosina 1950–1970 katuelämää taidokkaalla otteella, kahdentoista kuvan päivätahdilla. Tuhansien kuvien arkisto löydettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen ja huutokaupattiin.

– Maierin näyttely konkretisoi itselleni sen, että on olemassa ihmisiä ja taidetta, jotka eivät saa omana aikanaan ansaitsemaansa tunnustusta.

Romaanin idea lähti itämään jo vuonna 1991, jolloin Järvelä vieraili tulevan vaimonsa kanssa Lontoon valokuvanäyttelyissä. Museokaupasta mukaan tarttuivat Henri Cartier-Bressonin ja Robert Capan valokuvakirjat.

Ulkomaanmatkoillaan pariskunta on vieraillut valokuvien maisemissa ja kuvauspaikoilla. Näillä reissuilla Järvelä on saanut paitsi materiaalia romaaniinsa, myös päässyt paikkaamaan lapsuuden kaukokaipuuta. Löytöretkeilijän kaiho syttyi maailman ihmeellisimpiä paikkoja esittelevistä kirjoista, mutta tyssäsi valitettavasti hänen lapsena kärsimäänsä matkapahoinvointiin.

– Tuolloin matkani eivät ulottuneet juuri mummolaa pidemmälle.

Löytöretkeilijän luonnettaan Jari Järvelä on päässyt toteuttamaan myöhemmin erityisesti kirjoittamisen kautta.

Jari Järvelän Klik-romaani on ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi. Outi Paappanen

Romaanin päähenkilö Iris syntyy vuonna 1913 suomalaiseen kartanosukuun. Lääkärit eivät löydä syytä sille, miksi tyttö jää lyhytkasvuiseksi, mutta ennustavat, ettei hän elä aikuisikään. Tytär on kauneusvirhe, häpeä perheelle ja bisnekselle. Niinpä Iris lähetetään pois.

Iriksen näkökulma maailmaan on persoonallinen, eikä vähiten hänen lyhyytensä vuoksi. Hän tarkastelee maailmaa aikuisen silmin, mutta lapsen tasolta. Lapsen näkökulmaan yhdistyy mielissämme usein viattomuus, suoruus ja uteliaisuus.

– Moni kohtelee pienikokoista aikuistakin lapsena. Pituus yhdistetään johtajuuteen ja se tuo auktoriteettia. Lyhyt ihminen on vallan struktuurien ulkopuolella. Kirjoittaessani minulle oli kuitenkin tärkeää, että lukija unohtaa Iriksen lyhyyden. Se tulee esiin lähinnä muun maailman suhtautumisessa häneen.

Iris ja hänen osuutensa historian tapahtumiin on fiktiota, mutta tunnettujen henkilöiden kohdalla faktat pitävät.

– Taiteilija Leonor Fini ja kirjailija André Pieyre de Mandiargues kuuluivat Henri Cartier-Bressonin lähipiiriin ja he toteuttivat kirjassa kuvatun automatkan. Henri oli todella työskennellyt aiemmin Afrikassa metsästäjän lyhdynkantajana (hänen edeltäjänsä päätyi leijonan raatelemaksi) ja hän todella sairastui kulkutautiin, joka meinasi viedä hänen henkensä. Nämä ovat ihan tosijuttuja.

Järvelä on visuaalinen kertoja, joka lähestyy tarinaa henkilöiden kautta. Juoni on romaania kirjoittaessa hänelle itselleenkin sokkelo, jota tietyt tapahtumat johdattavat majakan lailla eteenpäin. Yksi tällainen kiinnekohta oli Normandian maihinnousu toisessa maailmansodassa, jonka Järvelä halusi romaaniinsa.

– Capa lienee sotakuvaajista kuuluisin. Hänen aikanaan ei ollut pitkiä objektiiveja, vaan kuvaajan on pitänyt mennä lähelle kohdettaan. Capan Omaha Beachilla ottamista kuvista 11 säästyi käyttökelpoisina. Hän ei kuitenkaan ollut paikalla ensimmäisessä hyökkäysaallossa, vaan kuvat on otettu myöhemmin sotilaiden rantautumisesta. Hänen kuvansa ovat kuitenkin luoneet mielikuvaa, millainen maihinnousu oli. Todellisuudessa se oli kaoottista, liittoutuneiden hyökkäys Omaha Beachilla meni alusta asti pieleen.

– Historian kannalta lopputulos on toki sama, mutta miten sinne päästin, on aivan jotain muuta, kuin sankaritarinat kertovat.

”Me janoamme satuja, emmekä elämää. Me haluamme kuulla vain satujen sankareista, emmekä itsestämme,” Jari Järvelä kirjoittaa.

Jari Järvelä

Vapaa kirjailija. Syntynyt vuonna 1966.

Asuu Kotkassa, vaimo ja yksi lapsi.

Työskennellyt 90-luvulla lyhyen ajan luokanopettajana Porvoossa, Hamarin koulussa.

Ensimmäinen julkaisu: Bambi ja muita novelleja (1995).

Ensimmäinen romaani: 66 luuta (1998).

Lentäjän poika, 1999, Finlandia-ehdokas.

Veden paino, Kalevi Jäntin palkinto.

Kansallismaisema, 2006, Runeberg-ehdokas.

Vuonna 2007 kirjallisuuden valtionpalkinto romaanitrilogiastaan, johon kuuluvat teokset Veden paino, Pieni taivas ja Kansallismaisema.

Romeo ja Julia, 2007, oli ehdolla Runebergin, Finlandian sekä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tyttö ja pommi, 2014, vuoden esikoisdekkaripalkinto.

Kosken kahta puolta, 2018, Finlandia-ehdokas.

Raadin perustelut

Jari Järvelä: Klik. Tammi.

Hyvin toimeentulevassa perheessä kaikki muu on täydellistä, paitsi yksi lapsista, lyhytkasvuinen Iris. Valokuvaaja Signe Branderin vaikutuksesta Iris ryhtyy valokuvaamaan; vuosien ja vuosikymmenten mittaan hän onnistuukin ottamaan valtavan määrän upeita kuvia. Itse asiassa yllättävän monet maailman tunnetuimmista valokuvista ovat todellisuudessa Iriksen ottamia tai ainakin hänen innoittamiaan, vaikka hänen nimeään ei niistä löydy eikä maailma häntä tunne.

Jari Järvelän Klik kertoo kiehtovan tarinan naisesta, joka elää samanaikaisesti sivussa ja keskiössä. Historiassa usein yksi saa kunnian, moni jää varjoon. Järvelän vaihtoehtoisessa todellisuudessa arvostettujen valokuvaajien joukosta yksi on työnnetty sivuun ja tarkoituksella unohdettu. Taidolla kerrottu tarina sekä viihdyttää että antaa ajattelemisen aihetta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut