Talot kertovat: Akseli Gallen-Kallelan keittiön lattia jäätyi luistinradaksi

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Rakennusinventoinnin mukaan Jokikatu 49:n talo on rakennettu 1779 ja sen pihasiipi 1790. Nykyisin talon suurta salia vuokrataan juhlakäyttöön. Outi Paappanen

Inka Töyrylä

Jokikadulla on vieri vieressä vanhoja puutaloja. Kauniita toki, mutta harvoin kohdalle tulee pysähdyttyä tarkemmin taloa katselemaan. Siinä ne ovat olleet aina. Tämäkin 1770-luvulta asti.

Jokikatu 49:n talo on nähnyt paljon elämää yli kahdensadan vuoden aikana.

– Tässä on ollut useaan otteeseen majatalo tai matkustajakoti. Tiedetään, että kun Porvooseen tuli entisaikaan kauppalaivoja, merenkulkijat yöpyivät täällä. Vielä viime vuosina tästä on vuokrattu Airbnb-huoneita, kertoo taloa nykyisin emännöivä Maggie Lilja.

1800-luvun lopulla talossa toimi Juseliuksen konditoria, joka tunnettiin varietee-esityksistään ja konserteistaan.

Tällä hetkellä osa talosta on asuinkäytössä, mutta Lilja vuokraa talon suurta, yli 70-neliöistä salia juhlakäyttöön.

– Salissa on ihana, museoviraston suojelema kattomaalaus, Lilja kertoo.

Porvoolainen valokuvaaja Natalia Linsén ikuisti Jokikadun taloja 1898. Akseli Gallen-Kallela muutti kuvan yksikerroksiseen puutaloon vaimonsa Maryn kanssa 1923. Myös tytär Kirsti vietti paljon aikaa vanhempiensa luona. Porvoon museo

Kauniissa talossa on paksut väliseinät ja leveät ovenkarmit. Koristeellisesti maalatut kakluunit on valitettavasti ajan saatossa muurattu umpeen.

– Yksi huono puoli talossa on. Siellä on talvella kylmä. Villasukille on käyttöä, Lilja kertoo.

Kylmä talossa oli silloinkin, kun sen ehkä tunnetuin asukas, Suomen merkittävimpiin taidemaalareihin lukeutunut Akseli Gallen-Kallela osti sen.

– Taiteilija muutti Porvooseen syksyllä 1921 valvoakseen kuvittamansa Koru-Kalevalan painostöitä WSOY:llä. Samalla hän toimi kirjapainon ylivalvojana ja taiteellisena avustajana, kertoo Gallen-Kallelan museon kokoelmapäällikkö Salla Tiainen.

Talo oli vanha, mutta kodikas. Taiteilijan tytär Kirsti muisteli Porvoon kotia kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela näin:

– Talo oli yksikerroksinen vanha puutalo Jokikadun varrella. Siinä oli matalat huoneet ja suuri sali, oma piha ja vanhat aitat. Mutta rinteeltä sen takaa valui vesi keittiön lattialle ja oli aina jäässä aamuisin, joten siinä olisi voinut luistella, kuten isä sanoi.

Ja kun taiteilijan vaimo Mary voivotteli keittiön lattian jäätä, Akseli lohdutti:

Ei se mitään, se on vain ruumisvettä, jota vuotaa Tuomiokirkon vanhalta hautausmaalta.

Mary ei ollut aivan tyytyväinen taloon muutenkaan. Hän moitti miehensä ostaneen sian säkissä ja kirjoitti äidilleen, kuinka vanhan talon lattiat ovat niin vinoja, että hän tunsi olevansa kuin keinuvan laivan kannella.

Kylmyys ja veto vaivasivat ja asiaa ryhdyttiin tutkimaan. ”Aivan niin kuin Axel ja minä olimme arvanneet! Lattiat ilman eristeitä ja kaikki likavesi valuu kirkolta maan sisään ja kerääntyy koloihin ja kuoppiin, ei mitään viemärisysteemiä. Meillä on kyllä vesijohto ja viemäri, sillä tässä on ollut ravintola, mutta kaikki taitaa kyllä valua rakennuksen alle”, Mary kirjoitti.

Lisäksi koko talo tuntui tärisevän autojen jyristäessä ohi. Lopulta pariskunta sai lohdutuksekseen kuulla, että kaikki talot Porvoossa, niin kivi- kuin puutalotkin, tärisevät.

Takapihan rinteen aitat olivat vanhoja jo Akseli Gallen-Kallelan aikaan. Rinteestä valui vettä tontille, aina keittiöön asti. Outi Paappanen

Arki kuitenkin rullasi.

– Mary oli pianisti ja Kirsti oli sellisti. He antoivat talossa soittotunteja ja konsertoivatkin Porvoossa. Akseli työskenteli Koru-Kalevalan parissa. Minulla on sellainen käsitys, että tuohon aikaan perheen elämä oli aika niukkaa, rahassa ei kylvetty. Mary paikkasi ja korjasi vaatteita ja tavaroita, Tiainen kertoo.

Kalevala oli ollut Akseli Gallen-Kallelalle intohimo nuoruudesta asti ja suurten maalaustensa ohella hän haaveili Kalevala-teosten kuvittamisesta ja koristelusta.

– Gallen-Kallela oli tehnyt Porvoossa painetun Koru-Kalevalan jokaiseen 52 runoon alku- ja loppuvinjetin sekä alkukirjaimia. Kun niitä katsoo tarkkaan, on siellä hyvin kiinnostavaa kansantieteellistä ja runojen sisältöihin paneutuvaa pienoistaidetta, Tiainen sanoo.

Koru-Kalevalan piti olla esityö ja kansanpainos myöhempää Suur-Kalevalaa varten. Se olisi ollut uniikki, 700-sivuinen juhlakirja, joka olisi käsinkopioituine teksteineen täyttänyt taiteilijan unelman. Sen piti olla Gallen-Kallelan taiteellisen uran huipennus, mutta hanke jäi kesken taiteilijan kuoltua.

– Suur-Kalevala oli suunnitteilla kauan. Suurin osa sen luonnoksista on määritelty 20-luvulle, joten on mahdollista, että Gallen-Kallela teki niitä jo Porvoossa asuessaan, Tiainen jatkaa.

Gallen-Kallelat asuivat Jokikadulla vain vuoden. 1922 perhe muutti silloisen Puistokadun, nykyisen Lundinkadun, varrella sijainneeseen taloon.

– Emme tiedä, missä osoitteessa Gallen-Kallelat Puistokadulla asuivat. Tuohon aikaan koko kadun pituudelta oli puutaloja, mutta niiden määrä on käynyt harvaksi ajan ja uudisrakentamisen myötä, Porvoon museon museolehtori Hannele Tenhovuori kertoo.

Uusi talo oli lämmin ja mukava. Gallen-Kalleloita huoletti vanhan talon kohtalo. ”Vaikealta näyttää saada se myydyksi, koska ei sovi juuri muuksi kuin joko matkailijakodiksi tahi joksikin pieneksi tehdaslaitokseksi. Kyllä kai siitä jollain päästään”, Akseli Gallen-Kallela kirjoitti.

Jokikatu 49 on palvelut 250 vuoden aikana paitsi lukuisten ihmisten kotina, myös matkustajakotina, ravintolana ja konditoriana. 2000-luvulla siinä on ollut B&B sekä Airbnb-majoitusta sekä hetken kahvilakin. Outi Paappanen

Koru-Kalevalan valmistuttua Akseli Gallen-Kallela jatkoi töitään WSOY:llä ja toimi lisäksi nykyisen Mannerheiminkadun varrella sijainneen kultalista- ja kehystehdas Haikan taiteellisena neuvonantajana. Hän suunnitteli Haikalle marsalkka Mannerheimia esittävän seinäkorkokuvan, jota myytiin 250 markan hintaan ympäri Suomea.

– Taiteilija oli ystävystynyt Mannerheimin kanssa työskennellessään valtiollisissa tehtävissä, muun muassa tämän adjutanttina Suomen itsenäistymisen jälkeen, Tiainen kertoo.

Vähältä piti, ettei Carl Gustaf Mannerheim muuttanut Akseli Gallen-Kallelan myötävaikutuksella itsekin Porvooseen. Taiteilijan tyttärentytär Kaari Raivion Akseli Amerikassa -kirjassa kerrotaan taiteilijan katsastaneen Porvoossa tarjolla olevia taloja ja kirjoittaneen niistä uutta asuntoa etsivälle marsalkalle.

–  Jos kirjeesi olisi tullut vähän aikaisemmin, olisin varmasti tullut Porvooseen lähemmin tutustumaan taloon ja tonttiin, marsalkka vastasi kirjeessään Gallen-Kallelalle. Pahaksi onneksi hän oli juuri ehtinyt tehdä sopimuksen uudesta huvilasta.

Ajatus Yhdysvaltoihin lähtemisestä oli kytenyt Gallen-Kallelan mielessä jo pitkään.

Puistokadullakaan Gallen-Kallelat eivät asuneet kuin vuoden. Yhdysvallat poltteli vuosia Pariisissa opiskelleen, paljon Euroopassa matkustelleen ja Afrikassakin asuneen taiteilijan mieltä.

 Minusta on aika lähteä tästä osasta maapalloa, joka ei ole enää hauska, Gallen-Kallela kirjoitti ystävälleen, niin ikään Porvoossa paljon aikaan saaneelle Louis Sparrelle.

– Ajatus Yhdysvaltoihin lähtemisestä oli kytenyt Gallen-Kallelan mielessä jo pitkään. Yksi syy lähtöön oli suuri taidekokoelma, jonka hän oli lähettänyt San Franciscon maailmannäyttelyyn 1915. Toisen maailmansodan vuoksi teoksia ei oltu saatu takaisin Suomeen. Hän lähti paitsi edistämään uraansa, myös selvittämään teostensa kohtaloa, Tiainen kertoo.

Jokikadun talokin saatiin lopulta myytyä ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen kunnostettu. Kymmenen vuotta taiteilijaperheen muuton jälkeen taloon avattiin tunnettu Matkailijakoti Arla, joka majoitti matkalaisia 30 vuoden ajan vuoteen 1963 asti.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut