Totti Korpuan näyttelyä Vanhassa Kappalaisentalossa ei nähnyt kukaan – kuinka viesti sammalen maailmanvalloituksesta nyt tavoittaa ihmiset?

Sammal hukuttaa vähän vähältä maailman itseensä. Miten ihmisten käy, niin pitkälle Totti Korpua ei ole asiaa miettinyt. Outi Paappanen

Outi Paappanen

Sammalella on viesti ihmiskunnalle. Se on katsellut ihmisen toimia aikansa ja päättää ryhtyä maailmanvalloitukseen.

– Matkalla työhuoneelleni olen tarkkaillut sen vaivalloisen hidasta etenemistä opetushallituksen rakennuksen muurissa. Se on hidasta, mutta se tapahtuu. Jossain vaiheessa sammal kyllästyy olemiseensa, päättä kasvaa nopeammin ja levitä laajemmalle. Se syö kadulla kulkevan koiran ja tekee kaikkea järjenvastaista, kertoo viestintuoja, taiteilija Totti Korpua Kappalaisentalolla.

Videolla Korpua selittää, miten sammalen maailmanvalloitus on väistämättä edessä aivan lähitulevaisuudessa. Aikaa tappaakseen se on nauttinut melkoiset määrät ihmisen ympäristöönsä laskemia myrkkyjä ja oppii käyttämään niitä hyväkseen. Turhautumisestaan motivoituneena se ryhtyy valtaamaan alaa, mutta hitaudestaan huolimatta sen maailmanvalloitus tapahtuu silmänräpäyksessä.

– Sammal asettaa meille ehtoja, jotka muistuttavat niitä samoja ehtoja, joita olemme itse asettaneet sille. Ihminen ei ymmärrä sammalta, joka yrittää saada vimmatusti viestinsä luettavaan muotoon.

Totti Korpua on Kiimingissä vuonna 1998 syntynyt kuvataiteilija ja taidekasvatuksen opiskelija. Hän vaikuttaa tällä hetkellä Helsingissä ja Oulussa. Teoksissaan hän tutkii usein yksilön ja ympäristön suhdetta.

Kappalaisentalon näyttelyn piti olla esillä tammikuun ajan. Koronarajoitukset kuitenkin sulkivat kaupungin galleriat, eikä yleisö päässyt näkemään esillepanoa. Tästä syystä näyttely on katsottavissa verkossa. Video on Porvoon kaupungin kulttuuripalveluiden tuottama.

Sammal asettaa meille ehtoja.

Totti Korpua kirjoittaa parhaillaan kandityötään Aalto-yliopistolle. Taidekasvattajan opinnot ovat puoli vuotta etuajassa, sillä näyttelyjen pitäminen on jouduttanut opintopisteiden kertymistä.

– Kandini aiheena on taide yhteisön rakentumisessa. Olen käyttänyt työssäni esimerkkeinä Metsähovin radiotutkimusasemalla ja ihmisten kodeissa järjestämiämme festivaaleja ja bileitä, joissa on ollut "parisataa parasta kaveriani". Nyt en ole kuullut heistä mitään koronan aikana, joten kirjoittaminen on hankalaa. Aikaisemmin olen rytmittänyt elämääni keikkojen ja avajaisten kautta ja tavannut ihmisiä niiden puitteissa, mutta koronan vuoksi olen elänyt viime ajat melko eristäytynyttä elämää, Korpua kertoo.

Kandityö on kuitenkin tarkoitus saada pakettiin keväällä, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen kesän taiteilijaresidenssiin Hyrynsalmen Mustarindaan.

– Lähdemme sinne kumppanini, Milja-Maaria Terho n, kanssa – hän tekee biletoppeja. Tulossa on myös yhteisnäyttely Kiimingin Galleria Oskari Jauhiaisessa. Karkkiarkki-näyttelyä varten söimme tutkimusmielessä hirveän määrän karkkia, jotta voisimme löytää mahdollisimman monta tasoa karkeista, Korpua kertoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut