Pääkirjoitus: Kiusaaminen ei lopu pelkillä suunnitelmilla

Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii systemaattista yhteisöllistä työtä, pääkirjoituksessa todetaan. Outi Paappanen

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) esitteli viime viikolla toimenpideohjelman kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on 14 kohtaa opettajien täydennyskoulutuksesta nuorisotyön ja koulun yhteistyön vahvistamiseen ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen varhaiskasvatuksessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan edistää jo olemassa olevia malleja kehittämällä ja laajentamalla. Mukana on myös uusia avauksia, kuten uusi sitouttavan kouluyhteisön malli.

Sitouttavalla kouluyhteisöllä tarkoitetaan sitä, että oppilaita ja koulujen henkilökuntaa tuetaan koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä kiusaamisen vastaisessa työssä.

Opettajien ammattijärjestö OAJ kiitteli tuoreeltaan blogissaan ohjelman olevan askel oikeaan suuntaan. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen totesi kuitenkin, että jää nähtäväksi, mitä sitouttavan kouluyhteisötyön malli tarkoittaa käytännössä.

– OAJ:n näkemyksen mukaan työ vaatii resursseja, opettajamitoitusta ja aikaa. Esityksemme oman ryhmän tunneista olisi yksi ratkaisu, sehän tarkoittaa tuntien lisäämistä tälle työlle perusopetuksen tuntijakoon, Lahtinen sanoi.

OAJ on aiemmin esittänyt, että peruskoulun tuntijakoa kasvatettaisiin oman ryhmän tunneilla. Näitä oman opettajan tai ryhmänvetäjän tunteja voitaisiin käyttää muun muassa ryhmäytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi OAJ on vaatinut lakiin kirjausta siitä, kuinka monta oppilasta yhdellä opettajalla voisi olla vastuullaan. Järjestön mukaan pienet ryhmäkoot turvaavat työrauhaa.

Nämä kohdat jäivät nyt puuttumaan toimenpideohjelmasta.

Koulujen ja oppilashuollon henkilökunta tekevät jo paljon hyvää työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Työ on kuitenkin hajallaan erilaisissa hankkeissa, teemapäivissä ja ohjelmissa. Tämän nosti esiin myös Porvoon kaupungin koordinoiva kuraattori Anna-Leena Terrihauta lauantain Uusimaassa (UM 30.1.).

Terrihauta totesi, että kiusaaminen on ennen kaikkea yhteisön ongelma, ja yksilöiden auttamisen lisäksi on muutettava yhteisöä. Iso laiva ei kuitenkaan käänny, jos yhteisöllistä työtä ei tehdä systemaattisesti.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun ja ryhmäytymisen tärkeydelle voi halutessaan etsiä oikeutusta opetussuunnitelman perusteista, missä ne ovat laajasti läpileikkaavina velvoittavina tavoitteina.

Suunnitelmat ja tavoitteet ovat kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, ellei niiden toteuttamiseen ole tarpeeksi aikaa ja henkilökuntaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut