Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka ei poistu, jos yhteisö ei muutu – jääkö yhteisöllinen työ Porvoossa tulipalojen sammuttamisen jalkoihin?

Kiusaaminen vaatii ympärilleen yhteisön, joten ehkäisytyötäkin on tehtävä yhteisötasolla, muistuttavat porvoolaiset oppilashuollon ammattilaiset. Outi Paappanen

Ulla Mether

13 kuraattoria eli koulujen sosiaalityön ammattilaista. Yhdeksän koulupsykologia. 20 koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajaa. Kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. He kaikki tekevät kiusaamisen vastaista työtä Porvoon suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

Lisäksi tukena on mittava joukko kaupungin muita soten ja sivistyksen ammattilaisia, kuten koulu- ja terveyskeskuslääkärit, nuorisotyöntekijät ja perhepalvelut.

Silti kaupungissa selvitellään vuosittain noin 120 lapsen kiusaamistapausta, joista 80 suomenkielisissä kouluissa. Miksi kiusaamista ei saada loppumaan? Tekevätkö ammattilaiset ja asiantuntijat oikeita asioita?

Monisyiseen kysymykseen vastasivat Uusimaalle Porvoon kaupungin koordinoiva kuraattori Anna-Leena Terrihauta, koulupsykologi Lasse Karjalainen ja kouluterveydenhoitaja Outi Kulmala.

Viime syksynä Porvoossa käytiin vakavaa julkista keskustelua kiusaamisesta. Keskustelussa kiusaaminen nähtiin pitkälti yksilöiden ongelmana, mutta kiusaaminen on kuitenkin yhteisötason ongelma, huomauttaa Anna-Leena Terrihauta. Se on ryhmäilmiö, jossa eri osapuolilla on monia eri rooleja.

Kiusaaminen vaatii aina yhteisön, vahvistaa psykologi Lasse Karjalainen.

Voiko hyvinvointia laittaa teemapäivän varaan?

Koordinoiva kuraattori Anna-Leena Terrihauta

– Kiusaaminen jatkuu niin kauan kuin kiusaaja saa siitä palkinnon. Palkinto on usein jonkinlainen sosiaalisessa hierarkiassa nouseminen, Karjalainen sanoo.

Yhteisötason ongelma vaatii yhteisötason ratkaisun.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ohjaa ammattilaisia auttamaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteisötason työ on laaja kokonaisuus, johon sisältyy toimia koulun ilmapiirin kehittämisestä hyvinvoinnin teemapäiviin ja työrauhan kehittämiseen. Tehdäänkö sitä tarpeeksi?

Koulupsykologi Lasse Karjalainen kertoo, että suurin osa hänen työajastaan menee nyt yksilötyöhön, vaikka esimerkiksi Psykologiliitto suosittaa, että yhteisöllistä työtä tulisi olla 60 prosenttia työajasta.

– Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, koska akuuttia yksilötyötä on niin paljon, Karjalainen toteaa.

Joku voi kokea, että on helpompi kärvistellä kuin kertoa kiusaamisesta.

Kouluterveydenhoitaja Outi Kulmala

Toisaalta hän ajattelee, että psykologin kannattaakin käyttää työaikansa sellaiseen työhön, jota kukaan muu ei organisaatiossa voi tehdä, eli esimerkiksi kahdenkeskisiin tapaamisiin.

Yhteisölliseen työhön on kuraattori Anna-Leena Terrihaudan mukaan Porvoossa hyvät valmiudet. Silti hän on hieman huolestunut siitä, missä kantimissa tuo työ on.

– Valmiudet ovat hyvät, mutta yhteisölliselle työlle ei ole varattu aikaa tuntikehyksestä. Kun yhteisötyöhön suunnatut tuntimäärät ovat hajanaisia, eikä työlle ole osoitettu selkeästi tiettyä aikaa, ei koko laivaa saada käännettyä, Terrihauta sanoo.

– Joku on joskus esittänyt kysymyksen, että voiko hyvinvointi olla hanke. Voiko tällaista asiaa laittaa teemapäivän varaan?

Hän tietää, että pääkaupunkiseudulla on kouluja, joissa sosiaalisten ja tunnetaitojen opetus on merkitty kaikkien oppilaiden lukujärjestykseen – siis nostettu yhtä tärkeäksi kuin äikät ja matikat, Terrihauta vertaa.

Tällainen on esimerkiksi helsinkiläinen Laakavuoren alakoulu. Koulussa tunne- ja vuorovaikutustaidon (TVV) tunnit on otettu ylimääräisenä oppituntina lukujärjestykseen kaikille vuosiluokille. Kyseessä on kahden vuoden pilotti. TVV-tunneilla harjoitellaan muun muassa kaveritaitoja, empatiataitoja ja omien ja muiden ihmisten tunteiden tunnistamista. Lapsi saa valmiuksia itsesäätelyyn, ristiriitojen ratkaisemiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen.

Porvoossa auttavilla aikuisilla on erilaiset roolit kiusaamisen hoitomallissa. Esimerkiksi terveydenhoitaja tapaa koko ikäluokan terveystarkastuksissa, kysyy ja keskustelee kiusaamisesta ja kaverisuhteista. Psykologin ja kuraattorin työ painottuu jälkihoitoon, missä opetellaan tunne- ja sosiaalisia taitoja tai aggression hallintaa.

Terveydenhuollon tarkastukset on koettu hyväksi systemaattiseksi tavaksi tavoittaa kaikki oppilaat vuoden aikana. Psykologin tai kuraattorin asiakkaana on lukuvuosittain vain 8,5 prosenttia oppilaista ja opiskelijoista. Lisäksi moni käy kysymässä neuvoa ja juttelemassa kuraattorin ja psykologin luona yksittäisiä kertoja.

Kiusaaminen voi jäädä piiloon monesta syystä. Esimerkiksi aina kiusattu ei halua kertoa saamastaan kohtelusta.

– Joku voi kokea helpommaksi vain kärvistellä asian kanssa, eikä halua ilmiantaa kiusaajiaan, terveydenhoitaja Outi Kulmala sanoo.

Kiusaajat voivat olla kiusatun läheisimpiä kavereita.

Kulmala kertoo, että kun hän tapaa oppilaita, voi esille tulla tapahtumia, jotka on koettu vuosia sitten. Kiusattu saattaa mainita niistä ohimennen.

Kiusaaminen jättää usein mieleen pysyvän jäljen.

– Kiusaaminen on traumatisoivaa, eikä trauma välttämättä poistu, kun kiusaaminen lakkaa, Anna-Leena Terrihauta lisää.

– Tämä näkyy myös siinä, miten aikuiset reagoivat sosiaalisessa mediassa kiusaamistapauksiin. Moni tuo esiin omia lapsuuden kokemuksiaan.

Yhteisöllinen työ

Sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamista. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä, joka läpäisee kaiken koulun toiminnan.

Muun muassa kaveritaitotunnit, hyvinvoinnin teemapäivät ja yhteistyötahojen kuten nuorisotyöntekijöiden vierailut.

Pitää sisällään koulun työrauhaa edistävät toimet, järjestyssäännöt, toimintakulttuurin ja ilmapiirin rakentamistyön ja niin edelleen.

14 toimenpidettä

Opetusministeri Jussi Saramo esitteli 26.1. kiusaamisen ehkäisemisen toimenpideohjelman. Sen perustana on hallituksen linjaus kiusaamisen nollatoleranssista.

Ohjelmassa listataan 14 toimenpidettä kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Esimerkiksi ohjelmassa luvataan lisää panoksia varhaiskasvatukseen tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi.

Moniammatillinen Ankkuritoiminta tuodaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppilaitosten kiusaamisen vastaista toimintaa.

Nuorisotyön menetelmiä ja toimintamalleja aiotaan tuoda nykyistä enemmän kouluihin ja oppilaitoksiin. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella, ja nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös heidän vapaa-ajallaan.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut