Husista siirretty muutamia koronapotilaita muille teho-osastoille – Näin koronapotilaita teholla hoidetaan

Sairaanhoitaja Tiina Vilén esitteli kuvia teho-osastolla tehtävästä asentohoidosta, jossa potilas käännetään vatsalleen keuhkojen toiminnan helpottamiseksi. Kääntäminen sitoo henkilökuntaa eikä ole riskitön toimenpide. Kuvakaappaus

Minna Harmaala

Husin teho-osastoilta on siirretty muihin sairaaloihin muutamia koronapotilaita, kertoi toimitusjohtaja Juha Tuominen perjantaisessa koronatiedotustilaisuudessa.

– Ihan alkuun siirrettiin kolme, sen jälkeen muutamia.Siirrot tehty sen takia, että olemme halunneet varmistaa, että teho-osaston kapasiteetti pysyy tasaisena.

– On hyvä, että Suomessa on löydetty keinot tasoittaa kuormaa muiden sairaanhoitopiirien välillä, Tuominen sanoi.

Tällä hetkellä Husin teholla makaa Tuomisen mukaan kahdeksan koronapotilasta. Taso on pysytellyt noin kymmenessä potilaassa. Teholle päätyneiden potilaiden hoitojaksot ovat tyypillisesti olleet pitkiä, mutta tulokset Tuomisen mukaan hyviä.

– Suomessa on pärjätty teho-osastolla sangen hyvin ja kuolleisuus ollut pientä.

Teho-osastolla on nähty, että koronan vaikutukset ihmiskehoon ovat hyvin moninaisia, kertoi sairaanhoitaja Tiina Vilén Meilahden sairaalan aikuisten teho-osastolta.

– Eniten vaikutuksia on ollut keuhkoissa ja muutokset voivat olla pysyviä.

Lisäksi on todettu muun muassa maksa- ja munuaisvaurioita, veren hyytymistä ja siitä seuraavia ongelmia kuten aivoveritulppia. Osa saa hermostollisia oireita, joista lievimpinä haju- ja makuaistin häiriöt. Voi tulla tajunnan menetyksiä ja sekavuutta sekä ruoansulatusoireita.

Vatsamakuulla potilas voidaan asettaa erilaisiin asentoihin. Tässä sairaanhoitaja esittää potilasta, joka on krooli-asennossa. Potilaan alla on tyynyjä, joiden tarkoitus on ehkäistä esimerkiksi suoliston verenkiertohäiriöitä. Kuvakaappaus

Vilén kertoi tiedotustilaisuudessa, miten koronapotilaita teholla hoidetaan.

Teho-osastolla yhtä potilasta kohti on tavallisesti yksi hoitaja.

– Hän on koko ajan potilaan rinnalla ja tarkkailee.

Tehohoidon tavoitteena on Tiina Vilénin mukaan potilaan toimintakyvyn palauttaminen ja pitkittyneen kärsimyksen rajoittaminen. Joskus hoito voidaan joutua lopettamaan, jos potilaan ei ole mahdollista toipua tai hänen jäljellä olevan elämänsä laatu olisi hyvin heikko.

– Yleisin hoito, jota voimme potilaille tarjota, on hengityskonehoito. Joskus voidaan tarvita muita tukihoitoja, kuten keinomunuaishoidot.

Lisäksi tehdään asentohoitoja, kuten vatsamakuuhoitoja, jotka helpottavat keuhkojen toimintaa. Vatsamakuuhoito sitoo runsaasti henkilökuntaa.

– Vatsamakuuhoito ei ole täysin riskitön toimenpide. Siinä on riskinä esimerkiksi hengitysputken taittuminen tai irtoaminen, Vilén kertoi.

Myös esimerkiksi kasvot voivat turvota ja voi tulla painehaavoja.

– Joskus voi olla, että suoliston tai munuaisten verenkierto häiriintyy ja myös hermovauriot ovat mahdollisia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut