Askolassa kasvanut Emilia Uljas, 19, nostattaa nuorten äänestysintoa lukiolaisten liiton puheenjohtajana

Emilia Uljas haluaa, että vaalien alla puhutaan nuorten arkeen konkreettisesti vaikuttavista asioista. Askolasta kotoisin oleva 19-vuotias tekee kuluvana vuonna töitä Suomen lukiolaisten liitossa. Ulla Mether

Ulla Mether

Askolassa kasvanut Emilia Uljas on kuluvana vuonna Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja eli Suomen lukiolaisten viralliset kasvot ja ääni.

– Se on tosi siistiä, Uljas hehkuttaa.

19-vuotias viime kevään ylioppilas on innoissaan siitä, että pääsee seuraamaan ajankohtaisia uudistuksia aitiopaikalta ja vaikuttamaan tärkeiksi kokemiinsa asioihin.

Jäseniä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomalla järjestöllä on noin 50 000.

Uljaan puheenjohtajapesti osuu täydelle vuodelle.

Keväällä käydään kuntavaalit. Suurin osa suoraan lukiolaisia koskevista päätöksistä tehdään nimenomaan kuntatasolla.

Syksyllä astuu voimaan kaksi isoa uudistusta. Oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen asti ja uusi lukion opetussuunnitelma otetaan käytäntöön.

– Pääsen eturivistä seuraamaan, miten uudistukset onnistuvat ja miten niitä toteutetaan. Se on kyllä tosi hienoa. Varmasti tulee hankalakin vuosi ja työt eivät lopu, varsinkin kun on tämä koronakin päällä, ja se vaikuttaa lukiolaisiin ja siihen pitää reagoida. Mutta otan mieluummin tämän kuin sellaisen vuoden, ettei olisi mitään tekemistä, Uljas sanoo.

Uljas opiskeli lukio-opintonsa Helsingissä Ressun lukiossa ja osallistui vaikuttamistyöhön Lukiolaisten liitossa ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien. Haku politiikan ja talouden opintojen pariin kiinnostaa, mutta niiden aika on puheenjohtajavuoden jälkeen.

Parhaillaan Emilia Uljaan pitää kiireisenä Lukiolaisten liiton kuntavaalityö. Liitto kampanjoi nuorten arjesta tutuilla teemoilla ja tekee myös sen eteen töitä, että mahdollisimman moni 18 vuotta täyttänyt nuori äänestäisi.

– Minulle on tärkeä juttu, että pystyisin tekemään konkreettisesti jotain nuorten äänestysaktiivisuuden eteen. Viime vaaleissa vain joka kolmas 18–25-vuotias äänesti. Se on aika surullisen pieni luku, Uljas sanoo.

Uljaan mukaan nuoria voi houkutella vaaliuurnille puhumalla asioista, jotka liittyvät suoraan nuorten arkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi toisen asteen koulutusmahdollisuudet, kirjastopalvelut ja sujuva joukkoliikenne.

Uljas seuraa hieman huolestuneena, miten mittava oppivelvollisuusuudistus viedään maaliin nopealla aikataululla.

Liitto suhtautuu uudistukseen ristiriitaisesti.

– Maksuton toinen aste on ollut liiton tavoite lähestulkoon koko sen ajan, kun liitto ollut olemassa. On hienoa, että se toteutuu. Samaan aikaan ollaan oltu sitä mieltä, että pakko ei ole paras tapa motivoida opiskelijoita, Uljas sanoo.

Liiton kannanoton mukaan opiskeluihin hakeutumista suurempi ongelma on niiden keskeyttäminen varsinkin ammatillisessa koulutuksessa. Olennaisempaa olisikin suunnata voimavaroja esimerkiksi opiskelijoiden motivaation sekä kouluviihtyvyyden kehittämiseen.

Uljas korostaa, että uudistuksen vuoksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia, että peruskoulun opinto-ohjaus toimii hyvin. Myös siirtyminen lukio-opinnoista ammatilliselle puolelle on onnistuttava joustavasti.

Kolme vaaliteemaa: hyvinvointi, digitalisaatio ja seis säästämiselle

”Osa opiskelijoista ei tiedä, miten psykologille hakeudutaan”

Lukiolaisten kuntavaalikampanja nostaa esille nuorten hyvinvoinnin edistämisen. Emilia Uljaan mukaan tilanne ei ollut hyvä aiemminkaan, ja nyt korona-aika on lisännyt masennusta, yksinäisyyttä ja ahdistusta.

Hän korostaa, että opiskelijahuollon palvelujen on oltava saavutettavissa helposti, nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

– Osa opiskelijoista ei tällä hetkellä edes tiedä, miten palveluihin pystyy hakeutumaan. Se on itsessään jo ongelma. Samaan aikaan palvelujen kysyntä on kasvanut. Jos joudut odottamaan koulupsykologin luo pääsyä kaksi kuukautta, niin siinä ajassa ongelmat voivat kasaantua. On koulutuksen järjestäjän vastuulla informoida, mitä palveluja on saatavilla ja miten niihin pääsee.

Hän huomauttaa, että jo pienillä teoilla voi olla iso merkitys lukiolaisen jaksamiseen.

– Esimerkiksi ryhmänohjaaja voi laittaa jokaiselle ryhmäläiselle viestin, että mitä sulle kuuluu. Nämä on tällaisia pieniä juttuja, joista voi tulla iso apu.

Moni koulu on perunut tai siirtänyt perinteisiä tapahtumiaan. Uljaan mielestä kouluissa tulisi pohtia yhdessä, miten esimerkiksi teemapäiviä voitaisiin järjestää myös etäopetuksen aikana.

Uljaan mielestä paras tapa tukea nuoria olisi siirtyä takaisin lähiopetukseen heti kun se on mahdollista.

Liiton toinen vaaliteema vaatii opettajille täydennyskoulutusta digipedagogiikkaan ja opiskelijoille tieto- ja viestintätekniikan kursseja.

– Lukio digitalisoituu koko ajan. Se, miten opettajilla on ollut valmiuksia digiloikkaan, vaihtelee kouluittain. Jos he eivät ole saaneet koulutusta, he eivät voi osata vaadittavia asioita, Uljas sanoo.

Hän lisää, ettei digitaalinen etäopetus kuitenkaan saa olla syy säästötoimille. Uudessa opetussuunnitelmassa panostetaan aiempaa enemmän korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön. Jos esimerkiksi lukio sijaitsee kaukana korkeakouluista, opiskelija voi osallistua korkeakoulukursseille etänä, jos se ei muuten ole mahdollista.

Kolmas vaaliteema kieltäisi koulutusrahoituksen leikkaukset.

– Tällä hetkellä koulutuksessa on 100 miljoonan euron rahoitusvaje, jota kuntien pitää tilkitä omista varoistaan. Koulutuksesta ei saa enää leikata. Sen näkee, että raha, joka leikataan koulutuksesta, tulee vastaan muina kuluina kun esimerkiksi nuoret syrjäytyvät.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut