Jalonen haluaa koulutilat tehokkaasti käyttöön – Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielestä Kevätkummun lisätilat ovat tulevaisuuden tyhjää tilaa

Samu Karvala

Porvoon koulutusjaostot päättivät ennen joulua, että koulutusjohtajien on selvitettävä toimitilajohdon kanssa ratkaisuja lisätilojen hankkimiseksi Kevätkummun koulun yhteyteen. Selvitystyö valmistuu näillä näkymin maaliskuussa.

Kantele-talossa toimivat Kevätkummun koulu ja Vårberga skola kuuluvat nyt ja lähi vuosina Porvoon täysimpiin kouluihin, kuten oheinen karttakin osoittaa.

Kevätkummun koulun vanhempainyhdistyksen lausunnon mukaan ainoa kestävä ratkaisu on laajentaa Kantele-taloa. Lisätilan rakentaminen lapsiperheistä kasvavalle alueelle on myös monen poliitikon mieleen.

Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Jalonen (sd.) uskaltaa olla eri mieltä ja huomauttaa, että Porvoon keskeisillä alueilla on useita sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja, joissa on nykyisiä oppilasmääriä ja koulujen kapasiteettia verrattaessa runsaasti tilaa.

Jalonen kehottaa harkitsemaan koulujen tiukoista oppilaaksiottoalueista luopumista.

– Oppilaaksiottoalueita tulisi tarkastella koko ajan, toki niin, ettei kesken koulutien joudu vaihtamaan koulua, vaan oppilaan 1. luokan koulu määräisi jatkon, Jalonen esittää.

Oppilaaksiottoalueita tulisi tarkastella koko ajan.

Toisiaan lähellä olevien koulujen oppilasmäärien tasoittaminen tällä tavalla mahdollistaisi kaikkien koulutilojen saamisen oikeaan käyttöön.

–  Eikä heti tarvitsisi miettiä uuden tilan rakentamista, joka nykyisellään on tulevaisuuden tyhjän tilan rakentamista. Väestöennusteet osoittavat koululaisten määrän laskua, vaikka Porvoo kykenisi kahden prosentin väestönkasvuun vuosittain, Jalonen toteaa.

Viime vuosina Porvoon väkiluvun kasvuvauhti on ollut noin 0,5 prosenttia vuodessa.

Jalosen mukaan oppilasmäärien lasku vaikuttaa suoraan valtionosuuksien määrään.

– Jos valtiolta tulee vähemmän rahaa käytettäväksi kouluihin, säästetäänkö mieluummin opettajista vai tiloista?

Oppilaaksiottoalueiden muutos oli Kevätkummun osalta esillä joulukuisissa jaostojen kokouksissa.

Ruotsinkielinen jaosto ei hyväksynyt mitään esitettyjä aluemuutoksia.

Suomenkielinen jaosto hyväksyi esityksen, että Pihlajatien alueen oppilaat ohjattaisiin syksystä 2022 alkaen koulunsa aloittavien osalta Keskuskouluun.

Jalosen mukaan keskustelu koulujen täyttöasteesta on ollut vaikeaa, koska käytössä on ollut erilaisia lukuja.

– Jos 100 prosenttia on teoreettinen ja pedagogisesti huono, niin voitaisiinko maksimiksi sopia vaikka 90 prosenttia. Senkin mukaan laskemalla useimmissa kouluissa on tilaa, Jalonen arvioi.

Vaikka Kevätkummun koulut tulisivat täyteen, olisi suomenkielisille lapsille tilaa etenkin Keskuskoulussa ja Huhtisen koulussa. Ruotsinkielisiä alakoululaisia voisi sijoittaa Kvarnbackens skolaan ja Strömborgska skolaan.

Esimerkiksi Kråkössä tai Vessöössä asuvat, koulukuljetuksiin joka tapauksessa oikeutetut lapset voisivat Jalosen mielestä käydä koulunsa uudessa Ströhössä.

– Silloin heidän koulunsa olisi koko peruskoulun ajan sama. Kuljetusaika ei merkittävästi muutu verrattuna nykyiseen Vårberga skolaan.

Vårberga skolan 122 oppilaasta peräti 53 eli yli 40 prosenttia on järjestetyn koulukuljetuksen piirissä eli he eivät asu kävely- tai pyöräilymatkan päässä Kantele-talosta.

Lue lisää: ”Kantele-talon luomaa yhteisöllisyyttä ei saa rikkoa” –  Catharina von Schoultzin arvion mukaan Kevätkummun koulukeskus on liian pieni vuosikymmenen ajan

Lue lisää: Mielipidekirjoitus: Lapset eivät ole shakkinappuloita – Kevätkummun lapset ja opettajat ansaitsevat toimivat ja hyvät tilat

Lue lisää: Kevätkummun koulu jäi ahtaaksi – kuudesluokkalaiset ehkä keskustan kouluihin, oppilaaksiottoaluettakin pohditaan

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut