Porvoolainen Antti Yli-Opas jäisi mielellään kirkkoherraksi Laihialle

Antti Yli-Opas on hoitanut Laihian kirkkoherran vt. virkaa syksystä 2019 alkaen. Antti Yli-Opas

Inka Töyrylä

Porvoolainen teologian tohtori Antti Yli-Opas on viihtynyt Laihialla vt. kirkkoherran virassa niin hyvin, ettei harkinnut kahta kertaa, kun kirkkoherran virka tuli tammikuussa hakuun.

– Palaute on ollut hyvin positiivista ja minulle on vahvasti viestitetty, että siellä toivotaan, että jäisin, Yli-Opas kertoo.

Yli-Opas lähti Laihialle vt. kirkkoherraksi syksyllä 2019.

– Menin suorittamaan tehtävää, johon minut pyydettiin. Olen viihtynyt niin hyvin, että kyllä tässä matkan varrella on ollut harkinnassa, mitä tehdään, kun virka tulee avoimeksi.

Yli-Oppaan lisäksi kirkkoherran virkaa on hakenut Laihian seurakunnan kappalainen Anne Visser-Keltto.

– Vaali ja päätös tapahtuvat todennäköisesti huhtikuussa. Tässä on vielä haastattelut, soveltuvuustestaukset ja muut sekä pääsiäinen välissä, Yli-Opas kertoo.

Siellä on työssä enemmän perustason kohtaamista ihmisten kanssa.

Antti Yli-Opas

Hän ei halua mennä asioiden edelle eikä kahliutua yhteen vaihtoehtoon.

– Kumpikin lopputulos käy. Avoimin mielin odotan, mihin tulokseen valitsijat tulevat.

Virkaan ei tullut hakemuksia kahta enempää. Porvoon suomalaisesta seurakunnasta virkavapaalla oleva Yli-Opas arvelee monen ajatelleen sen vaikuttaneen asiaan, että hän on hoitanut virkaa jo hyvän aikaa.

Työ Laihialla on palkitsevaa, mutta Yli-Oppaan koti on yhä Porvoossa.

– Käyn pari kertaa kuukaudessa viikonlopun kotona. Ennen koronaa kuljin usein junalla, jolla pääsi Tikkurilasta Tervajoelle parhaimmillaan kolmessa tunnissa. Sen ajan pystyi hyödyntämään hyvin töitä tekemällä. Nyt on tullut enemmän ajettua omalla autolla.

Ennen Laihialle siirtymistään Yli-Opas hoiti pitkään kirkkoherran virkaa Ruotsinpyhtäällä ja haki myös Porvoossa pari vuotta sitten avoinna ollutta kirkkoherran virkaa. Laihialle hänet pyydettiin ratkomaan paikallisia haasteita.

– Edellinen kirkkoherra oli irtisanoutunut, siellä oli esimiestyöhön liittyviä vaikeuksia. Ne haasteet on voitettu ja tilanne palautettu normaaliksi. Voimme keskittyä taas arkiseen työhön, Yli-Opas kertoo.

Laihian seurakunta on Yli-Oppaan mukaan toiminnallisesti juuri sopivan kokoinen yksikkö.

 – Laihialla on 8000 ihmistä. Siellä on työssä enemmän perustason kohtaamista ihmisten kanssa. Isommassa seurakunnassa kirkkoherralla on enemmän hallinto- ja muuta työtä. Tämä on yksikkönä sen kokoinen, että saa tehdä ihan runsaasti papin perustyötä, mutta samalla on kirkkoherran vastuut hallinnosta ja esimiestyöstä, Yli-Opas kertoo.

Hän nostaa esille myös maalaispaikkakunnan hyviä puolia, kuten ihmisten positiivisen suhtautumisen.

– Ihmiset ottavat siellä tavattoman lämpimästi vastaan. Yhteistyösuhteita on helppo solmia. Seurakunnan työllä on siellä ehkä vahvemmat perinteet kuin täällä. Etelä-Suomessa seurakunnan rooli yhteiskunnassa on jo heikentynyt.

Pieneksi paikkakunnaksi Laihialla on todella paljon lapsiperheitä.

– Tämä on kohtuullisen elinvoimainen ja väestörakenteeltaan tasapainoinen kunta. Rippikouluikäluokat ovat olleet jo monta vuotta yli sadan nuoren luokkaa. Tein jo Porvoossa paljon lapsi- ja perhetyötä ja se on minulle vastuualueena tuttua ja tärkeää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut