Kongressien määrä romahti yli 70 prosenttia – monet tapahtumat muuttuivat virtuaalisiksi

Myös Finlandia-talon tapahtumat hupenivat koronavuonna. Arkistokuva. Arkisto/ Sirkku Aalto
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Koronavirus tyhjensi tehokkaasti kongressit Suomessa. Erityisesti pudotus tuntuu Helsingissä ja Espoossa.

Viime vuonna kyettiin toteuttamaan jossain muodossa vain 220 kansainvälistä järjestökongressia. Osallistujia oli noin 50 000.

Business Finlandin mukaan kongresseja järjestettiin viime vuonna peräti 74 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2019. Tuolloin kongresseja oli 835 ja niissä osallistujia yli 136 000.

Vuosi sitten vuonna tammi- ja helmikuu näyttivät vielä hyvältä, mutta maaliskuussa pandemian puhjettua kongressikalenteri tyhjeni lähes täysin.

Perinteisesti vilkas kongressisesonki touko-kesäkuu oli erittäin hiljainen. Poikkeusolot kuitenkin pakottivat järjestäjät miettimään uusia toteutustapoja.

Vaikka matkustus- ja kokoontumisrajoitukset estivät kongressien järjestämisen paikan päällä, tapahtumia pystyttiin toteuttamaan virtuaalisena.

Syys-lokakuussa tapahtumien määrä nousikin hieman, kun virtuaalitapahtumien suosio kasvoi.

Koko vuoden tilastossa on mukana 142 virtuaalikongressia ja 13 hybriditapahtumaa. 65 kongressia pystyttiin järjestämään suunnitelmien mukaisesti. 191 kongressia peruutettiin kokonaan tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan.

Kongresseista suuri osa järjestettiin aiempien vuosien tapaan pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja Espoossa järjestettiin yli sata kongressia.

Tampereella kongressien määrä oli 27. Tampereella järjestetyt virtuaalikongressit houkuttelivat lähes 10 000 osallistujaa.

Myös Espoossa toteutetut virtuaalikongressit olivat osallistujamäärällä mitattuna menestyksekkäitä.

Lisäksi Jyväskylässä, Turussa, ja Oulussa järjestettiin useita kongresseja, jotka keräsivät paljon virtuaaliosallistujia.

Koko Suomen osalta osallistujamäärä oli 64 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna, osallistujia tilastoitiin yhteensä 49 666.

Tapahtuma-alan lamaantuminen osui kipeästi myös Finlandia-taloon, jonka liikevaihto putosi viime vuonna 80 prosenttia. Vuoden tappiot ovat huomattavat.

Juuri päättyneiden yt-neuvottelujen myötä Finlandia-talo Oy:n 61 työntekijästä 22 irtisanotaan.

Työpaikat yritettiin säilyttää keväällä alkaneilla ja pitkään jatkuneilla lomautuksilla. Ja lomautuksia joudutaan edelleen jatkamaan.

– Korona on runnellut tapahtuma-alaa. Tulevien vuosien henkilöstötarpeeseen vaikuttaa lisäksi Finlandia-talon perusparannus, joka alkaa tammikuussa 2022, toteaa tiedotteessa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.

Tolosen mukaan toimintaa on sopeutettava ja varauduttava siihen, että tapahtumia järjestetään normaalisti vasta rokotekattavuuden myötä.

Kansainväliset kongressit tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja tiedonvaihtoon, toteaa Business Finlandin Finland Convention Bureau -yksikön johtaja Ines Antti-Poika.

– Ne toimivat myös kehityksen ja innovaatioiden alustana tieteessä ja tutkimuksessa. Virtuaaliset kongressit eivät järjestäjien ja osallistujien mielestä vastaa perinteisiä fyysisiä tapahtumia, eivätkä ne pysty tarjoamaan yhtä laadukasta osallistujakokemusta, Antti-Poika sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa virtuaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti osallistujamäärän kasvattamiseen, kun esimerkiksi opiskelijat ja nuoret tutkijat pystyvät helposti osallistumaan kongresseihin toiselta puolelta maailmaa.

– Virtuaali- ja hybriditoteutukset jäävät varmasti elämään myös koronakriisin jälkeen. Toisaalta virtuaalisuus syö isäntäkaupungeilta matkailutuloa.

Vuoden 2019 vertailussa Suomi on Pohjoismaiden suosituin ja maailman 12. suosituin kongressimaa.

Kommentoi

Mainos: Itä-Uudenmaan Osuuspankki

Kaikki joukolla vaurastumaan!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut