Pilkkijät astelivat pilkille varovasti rantoja myöten – kevätjäät ovat arvaamattomat eikä jään paksuus takaa kantavuutta

Mauno Yltiö (vas.) ja Jyrki Tähkäpää miettivät, että jäälle ei pidä lähteä ainakaan yksin. Marita Itävuori

Marita itävuori

Tiistai oli synkkä päivä saaristossa, kun potkukelkkailija hukkui jäihin Sipoon Kalkkirannassa Djupsundin salmessa. Toisen jäihin pudonneen pilkkijän pelasti vedestä merivartiosto Emäsalon sillan luona.

Mäntsäläläiset Mauno Yltiö ja Jyrki Tähkäpää suuntasivat jäälle pilkkimään Kråkön saaren rannasta varhain keskiviikkoaamuna, kun kuu paistoi vielä Emäsalon sillan yläpuolella. Haikkoonselän jäälle oli ehtinyt saaren seurantalon rannasta aamuvarhaisella jo kaksi muuta pilkkijää.

– Kaveri varoitteli eilen, että Emäsalon sillan rannasta ei pidä mennä, Yltiö kertoi.

– Hän sanoi, että "naskalit kaulaan".

Mäntsäläläiset olivat kuulleet tiistain onnettomuuksista.

– Virtaavat paikat ovat pahoja, niitä pitää varoa tarkkaan.

Virtapaikkoja pitää varoa tarkkaan.

Mauno Yltiö

Miehet kertoivat kulkevansa jäällä rantoja myöten. Rannalla päälle puettiin kelluntapuvut ja jäänaskalit laitettiin valmiiksi kaulaan. Mukana ahkiossa oli myös pitkä köysi.

– Että saan tuon Jyrkin ylös.

Miehet olivat olleet Haikkoonselällä pilkillä edellisen kerran viime perjantaina. Silloin jäätä oli ollut 40-50 senttimetrin paksuudelta.

– Mitä nyt mahtaa olla, kun oli helteet, he viittasivat alkuviikon lämpöasteisiin.

Merivartiosto varoittelee petollisista kevätjäistä.

– Ei kannata mennä jäälle, luutnantti Aki Tiainen Emäsalon merivartioasemalta varoitti ykskantaan.

Jään kantavuutta on nyt mahdotonta arvioida.

– Jää saattaa olla yhdessä paikassa 30-senttistä, mutta siitä 50 metriä sivuun, niin voi olla vain 5-10-senttistä.

Keväisin jäätä sulattaa päältä aurinko ja se syöpyy myös alta.

– Viikko on ollut paljon plusasteita. Sanon sitä Iittalan lasi -ilmiöksi: jää puikkoontuu ja hapristuu.

– Jäätilanne on nyt todella huono.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ei ole mitään varmaa tapaa tietää, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa sen kantavuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai keväällä puikkoista jäätä.

Yltiö ja Tähkäpää ovat kulkeneet pilkillä jo parinkymmenen vuoden ajan. Yltiölle pilkkiminen tuli tutuksi jo lapsuusvuosina Keuruulla.

– Minulle tämä on enemmän eväidensyöntiretki ja sosiaalinen tapahtuma, Tähkäpää luonnehti.

Viime perjantaina miehet olivat saaneet saaliiksi mukavasti ahvenia paistettaviksi.

– Lohi ja muut roskakalat heitetään pois, he naureskelivat.

Ahvenen ohella saaliiksi kelpaa kuha.

Yltiö ja Tähkäpää kertoivat suuntaavansa korkeintaan puolen kilometrin päähän, rantoja myöden kulkien ja virtapaikkoja väistellen. Pois jäältä oli tarkoitus tulla jo puolen päivän jälkeen.

– Huonoin kulkupeli jäällä on potkukelkka. Sillä ehtii mennä vielä pitkälle, vaikka jää olisi jo ohutta, koska ihmisen paino jakautuu laajemmalle, Tähkäpää huomautti.

– Tänään parkkipaikka on varmaan täynnä autoja, miehet miettivät, kun kuu alkoi etelässä jo hävitä ja aurinko paistaa lähes täydeltä terältä.

Vaaranpaikat

Heikot jäät

Virtapaikat, kuten joet, kapeikot, salmet, karikot, niemenkärjet, suistot. Viemärien laskualueet. Sillat, laiturit, jäissä makaavat alukset. Vesistöjen syvänteiden kohdat, kaislikot. Halkeamien kohdat. Laivaväylät.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut