Talot kertovat: Retkeilymaja ja päiväkoti muistuttavat porvoolaisesta suurnaisesta

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Nykyisen Linnankoskenkadun päässä (Joonaksentie 1) sijaitseva Solhem oli valmistuessaan vuonna 1914 Suomen ensimmäinen äiti-lapsi-koti. Porvoon museon kuva-arkisto

Inka Töyrylä

Uimahallin vieressä on kaksi vanhaa rakennusta. Vielä kymmenen vuotta sitten ne olivat vain kauniita taloja – retkeilymaja ja päiväkoti – vailla historiaa. Harva tiesi niiden tarinan.

Eikä tietäisi vieläkään, ellei porvoolainen Eila Forsblom olisi vuonna 2012 sattunut aurinkoisena kesäpäivänä istahtamaan hetkeksi varjoon ruotsalaisen vieraansa kanssa punaisen retkeilymajan edustalle.

– Olimme kierrelleet kaupunkia ja päätyneet tänne. Oli tavattoman kuuma ja istuimme juomaan vettä. Ystäväni katseli keltaista Solhemia ja totesi, että kylläpä on mielenkiintoinen rakennus, olisipa ihana päästä käymään siellä sisällä, Forsblom muistelee.

Naiset pistivät toimeksi ja koputtivat päiväkodin oveen.

– Pääsimme kuin pääsimmekin sisälle! Kyselimme talon historiasta, mutta silloin sitä ei siellä oikein tiedetty. Saimme kuitenkin kuulla, että talon oli rakennuttanut Alva Forsius -niminen henkilö.

Päiväkoti Solhem on toiminut entisessä ensikodissa vuodesta 1957 asti. Tämä rakennus innoitti Eila Forsblomin selvittämään Alva Forsiuksen tarinaa. Outi Paappanen

Kotiin päästyään Forsblom alkoi penkoa tietoa.

– Alva ei jättänyt rauhaan. Halusin tietää kuka hän oli, mutta siihen aikaan netissäkään ei ollut hänestä paljon mitään. Jostain luin, että Alva oli tuonut yhdessä kahden nuorukaisen kanssa Pelastusarmeija-liikkeen Englannista Suomeen vuonna 1889. Niin pääsin asiassa eteenpäin, Forsblom kertoo.

Pelastusarmeijan museosta Helsingistä Forsblom sai luettavakseen läjäpäin vanhoja lehtiä, kirjoja ja paljon muuta.

 – Ajattelin, että ei voi olla totta, minkälainen nainen meillä on Porvoossa ollut! Eikä kukaan häntä muistanut, Forsblom kertoo.

Kun Uusimaa julkaisi Eila Forsblomin kirjoittaman Alva Forsiusta käsittelevän artikkelin heinäkuussa 2012, kaupungissa oltiin hämmästyneitä. Kuka Alva, kuinka ihmeessä emme ole tienneet tällaisesta?

Innostus virisi. Forsblomin innoittamana perustettiin Alva Forsius -yhdistys. Maisteltiin Alva-leivoksia. Vihdoin sinnikäs suurnainen sai retkeilymajan edustalle ansaitsemansa patsaankin vuonna 2016, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään.

Berglöfin kiviveistämön ja Marko Vaherin toteuttama Alva Forsiuksen muistopatsas pystytettiin retkeilymajan eli entisen synnytyslaitoksen edustalle vuonna 2016. Outi Paappanen

Mutta takaisin taloihin. Tässä tapauksessa ei oikein voi keskittyä vain yhteen, sillä kokonaisuuteen kuuluu kolme hirsirakennusta: punainen retkeilymajan talo, keltainen päiväkoti Solhem ja sen vieressä sijaitseva omakotitalo Tomtebo. Alva Forsius oli niistä jokaisen takana.

Alva Forsius oli kasvanut Porvoon maalaiskunnassa Åbyn kartanossa. Pelastusarmeijan luutnantiksi valmistuttuaan hän pääsi näkemään hyvin toisenlaista elämää.

– Alva kouluttautui kätilöksi ja näki varsinkin naimattomien äitien hädän. Synnyttäminen oli tuohon aikaan vaarallista varsinkin köyhemmän väestön keskuudessa. Napanuoria leikattiin jopa keritsemissaksilla. Lapsikuolleisuus oli suurta, bakteereista ei tiedetty paljoa eikä puhtauden merkitystä ymmärretty, Eila Forsblom kertoo.

Vuonna 1899 Alva Forsius perusti Porvoon ensimmäisen synnytyslaitoksen. Hän vuokrasi pienen talon nykyisen urheiluhallin takaa. Sänkyjä oli viisi. Niistä kaksi oli tarkoitettu maksaville asiakkaille, kolme oli ilmaisia.

Tarve osoittautui suureksi. Tilat jäivät nopeasti pieneksi ja Alva alkoi puuhaamaan uutta laitosta naapuriin, vaikka hanke herätti vastustustakin. Virkamiehiä kyllästytti Alvan alituinen rahan "kerjääminen".

– Synnytyslaitoksella synnyttämistä pidettiin vähän laiskuutena. Odotus oli, että nainen oli tunnin päästä synnytyksestä lypsämässä lehmiä, eikä makaamassa missään laitoksessa, Forsblom tuhahtaa.

Sinnikäs nainen sai kuitenkin tukensa. Ja naisten asialla kun oli, oli selvää, että Alva halusi naisarkkitehdin suunnittelemaan uuden laitoksensa. Tehtävään valikoitui porvoolainen Signe Hornborg, joka oli tiettävästi ensimmäinen nainen, joka koskaan valmistui arkkitehdiksi Euroopassa.

– Kuten sanottu, maailma oli miesten siihen aikaan, Forsblom toteaa.

Synnytyslaitos eli nykyinen retkeilymaja valmistui toukokuussa 1902. Nyt synnyttäjille oli tarjota peräti 12 paikkaa. Hyvin varustetussa laitoksessa oli vesihuolto ja sähkövalaistus. Oma lypsylehmä ja kasvimaa tekivät synnytyslaitoksesta omavaraisen.

– Alva opetti ensimmäisenä Suomessa keittämään tuttipullot ja tutit. Hän puhui paljon hygieniasta ja pienten lasten hoidosta sekä kirjoitti odottaville äideille ohjekirjoja, Eila Forsblom kertoo.

Äideille annettiin laitoksella myös paljon neuvoja lapsen tulevaa hoitoa varten. Lisäksi laitoksella vieraili paljon äitejä, joiden vauvoilla oli esimerkiksi vatsavaivoja.

Alva Forsiuksen edistykselliset ajatuksensa olivatkin kiistatta nykyisen neuvolatoiminnan peruskiviä.

Maisema on hiukan muuttunut Alva Forsiuksen ajoista. Kaupungin ensimmäinen synnytyslaitos laitettiin metsän laitaan, jossa katsottiin olevan puhdasta, terveellistä ilmaa. Porvoon museon kuva-arkisto

Synnytyslaitoksen myötä Alva alkoi haaveilla äiti–lapsi-kodista, jollaista ei vielä ollut koko maassa.

– Synnytyslaitoksella oli äitejä, jotka eivät voineet pitää lastaan. He olivat ehkä piikatyttöjä, joilla ei ollut lapsen kanssa enää asiaa työpaikalleen, mutta kotiinkaan ei ollut menemistä. Yksinäisiä äitejä ja isättömiä lapsia halveksittiin kovasti, Forsblom kertoo.

Lehdissä oli riipaisevia ilmoituksia: "Annetaan tammikuussa syntynyt sinisilmäinen tyttölapsi". Alva otti itsekin hoiviinsa kolme tällaista lasta.

– Alva alkoi miettiä, että näille naisille pitäisi olla turvapaikka. Hän keräsi rahaa, sai lahjoituksia ja otti lainaa.

Lisäksi jokaisesta sairaalassa synnytetystä tytöstä lahjoitettiin Alvalle yksi tukki ja pojasta kaksi tukkia. Kun tukkipuita oli tarpeeksi, alkoivat rakennustyöt. Suomen ensimmäinen ensikoti Solhem avattiin 1914. Aurinko tulvi sisälle Signe Lagerborg-Steniuksen suunnittelemaan kauniiseen taloon, aivan kuten Alva oli toivonutkin.

Yksinäiset äidit saivat asua lastensa kanssa Solhemissa puoli vuotta saadakseen asiansa järjestykseen.

– Alva oli ehtinyt olla myös käsityöopettajana Porvoossa, joten hän opetti äitejä ompelemaan, jotta he saisivat ammatin ja voisivat elättää itsensä ja lapsensa, Forsblom kertoo.

Tomtebo vuodelta 1908. Synnytyslaitokselta oli vedetty Alva Forsiuksen kotitaloon lanka, jota vetämällä Alvan kotona soi kello, jos laitoksella tuli hätä. Tämä talo on yhä olemassa päiväkoti Solhemin vieressä. Porvoon museon kuva-arkisto

Solhemin vieressä on Tomtebo-niminen omakotitalo.

– Perimätiedon mukaan Alva Forsius rakennutti tämän talon itselleen kodiksi synnytyssairaalasta yli jääneistä hirsistä, kertoo talon nykyinen asukas Ari Seppänen.

Eteisen seinällä on talon rakennuspiirustus vuodelta 1906. Ulkoasu on muuttunut hiukan.

Tiedetään, että synnytyssairaalalta oli vedetty lanka Alvan kotitaloon. Jos tuli hätä, langasta vedettiin sairaalan puolella. Näin Alvan kotona soi kello ja johtajatar tiesi rientää paikalle.

Pian Alva Forsius joutui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin. Vuonna 1915 yksityinen sairaskotiyhdistys otti synnytyssairaalan hoitoonsa ja kymmenen vuotta myöhemmin se siirrettiin uuteen rakennukseen. Pelastusarmeija oli puolestaan ottanut Solhemin vastuulleen.

– Sodan jälkeen yhteiskunta muuttui aika tavalla. Naiset lähtivät töihin ja tuli tarve päivähoidolle. Solhem muutettiin Pelastusarmeijan päiväkodiksi, joka toimii vieläkin, Forsblom kertoo.

Entisessä synnytyslaitoksessa toimi muun muassa oppilaskoti, kunnes siitä tuli retkeilymaja, nykyinen Porvoo Hostel, vuonna 1977.

Miksi aikansa suurnainen sitten unohdettiin? Forsblomilla on siihen oma teoriansa.

– Päättäjät väheksyivät synnytyslaitosta alusta pitäen. Lisäksi paheksuttiin Alvan suhtautumista naimattomiin äiteihin, jotka olivat sata vuotta sitten yhteiskunnan pohjasakkaa. Monet heistä olivat muualta tulleita piikatyttöjä ja todellisuudessa lapsen isä saattoi olla työpaikan isäntä. Jotkut jopa ihan merkittävässä asemassa olevia. Miehillä ei kuitenkaan ollut mitään vastuuta, Forsblom alustaa.

– Luulen, että Alva oli aivan liian edistyksellinen. Hän ajoi voimakkaasti naisten tasavertaisuutta ja esimerkiksi äänioikeutta. Maailma oli tuohon asiaan vielä miesten. Alva oli kuitenkin sinnikäs. Ehkä hän oli liian sinnikäs ja siksi hänet painettiin unohduksiin?

Maisema on muuttunut paljon Alva Forsiuksen ajoista. Silloin synnytyslaitos ja äiti-lapsikoti sijaitsivat miltei maaseudulla, etualalla oli peltoa. Outi Paappanen

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut