Porvoolainen arvorakennus sai isoimman potin – Uudellemaalle yli puoli miljoonaa euroa seurantalojen korjauksiin

Porvoon palokunnantalo sai mukavan korjausavustuksen. Samu Karvala

Anniina Virtanen

Porvoon palokunnantalo saa suurimman Kotiseutuliiton jakaman ja valtion myöntämän seurantalojen korjausavustuksen. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen.

– Se on arvokas talo ja Suomen mittakaavassa todella vanha. Se on yksi ensimmäisistä VPK:n taloista Suomessa ja sijaitsee Porvoon keskustassa arvokkaalla paikalla, perustelee tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö Suomen Kotiseutuliitosta.

Vuonna 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa.

Palokunnantalo on saanut avustuksia aiemminkin. Viime vuonna se sai suunnitteluun tuhannen euron avustuksen. Myös 1990-luvulla palokunnantalo sai avustuksia.

– Nyt taloon on tullut uudet korjauskohteet, Käyhkö toteaa.

Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna avustuksia yli kaksi miljoonaa euroa, josta 557 600 euroa myönnetään Uudellemaalle. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

– Arvokkuus ei ole ainoa peruste avustuksen myöntämiselle, vaikkakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet menevät edelle. Mutta myös talon käyttö kyseisellä paikkakunnalla vaikuttaa, vaikka kyseessä olisi vähän nuorempi talo, Käyhkö kertoo.

Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen. Karis Frivilliga Brandkår r.f. Raaseporissa saa 60 000 euroa 1934 rakennetun palokunnantalon vesikaton korjaamiseen.

Yhteensä avustuksia saa Uudellamaalla tänä vuonna 23 hakijaa. Uudellemaalle jaettu avustussumma nousi selvästi edellisvuodesta. Koko maassa avustuksia myönnettiin 130 hakijalle. Hakemuksia tuli Sanna Käyhkön mukaan 209.

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi.

Kotiseutuliitossa ollaan huolissaan jatkuneesta trendistä, jossa avustuksien määrää on leikattu.

– Tänä vuonna sitä pystyttiin jakamaan enemmän, koska siihen tuli lisä viime kevään lisätalousarviossa. Todellisuudessa itse korjausavustusmääräraha on vähentynyt viime vuosina. Toivomme, että se trendi ei jatku, koska korjaustarvetta tulee koko ajan lisää, Käyhkö toteaa.

Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista.

Vanhimmat seurantalot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500.

Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

– Hyvin harvoilla on mahdollista tehdä remonttia omasta takaa. Kattoremonttikin voi olla helposti useita kymmeniä tuhansia euroja. Ilman avustuksia seurantaloja ei saada pidettyä kunnossa, Sanna Käyhkö Kotiseutuliitosta sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut