Amerikkalainen yliopistotutkija jonotti kaksi päivää ulkona uusiakseen oleskelulupansa – turhaan: "Mitä järkeä on tuoda kansainvälisiä kykyjä tänne?"

Maahanmuuttoviraston Helsingin-toimipisteessä on ollut valtavasti ruuhkaa. Jussi Vehkasalo

Minna Harmaala

Suomessa toistellaan joka yhteydessä, miten tärkeää tänne on houkutella osaajia ulkomailta. Voi kuitenkin olla, että maahanmuuttajien jäämisinnon tappaa byrokratia.

Amerikkalainen akatemiatutkija, tohtori Charles Mathies kertoi torstaina Twitterissä, että on yrittänyt uusia oleskelulupaansa jonottamalla Helsingin Malmilla sijaitsevaan Maahanmuuttoviraston Migrin toimipisteeseen kaksi päivää.

– Tiistaina odotin 7,5 tuntia ulkona (läpi +3/4 asteen lämpötilan, lumisateen, vesisateen, tuulen ja jopa auringon) vain kuullakseni "tulkaa takaisin toisena päivänä – olemme lopettaneet palvelun tältä päivältä... avaamme huomenna kello 8", Mathies kirjoittaa englanniksi.

Jyväskylän yliopistossa työskentelevä, mutta Helsingissä asuva Mathies kertoo jonottaneensa myös keskiviikkona yli kahdeksan tuntia pääsemättä asioimaan. Hänen mukaansa jonossa oli kymmeniä ihmisiä.

Jono on ulkona, koska koronarajoitusten vuoksi pieniin sisätiloihin ei voida ottaa kovin monta ihmistä.

Mathies toteaa twiitissä olevansa onnekas, että hänen joustavat työaikansa mahdollistavat jonottamisen. Hänen puolisonsa kuitenkin joutui ottamaan töistä vapaata ja sama pätee moniin muihin.

Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen pahoittelee Charles Mathiesin kokemusta ja myöntää, että ruuhkaa on sekä ajanvarauksessa että palvelupisteessä.

– Helsingin palvelupiste on juuri pääsiäisen ympärysviikoilla muuttanut ja avasi pääsiäisen jälkeen toimintansa Malmilla. Kun palvelupiste on ollut vähän aikaa kiinni, sen avautuessa vuoronumerolla asioivien määrä on viime päivinä ollut erittäin suuri.

Helmisen mukaan vuoronumerolla asioivia on ollut Malmilla päivässä 50–80. Ajanvarauksia on päivässä noin 200. Helminen ei osaa sanoa tarkasti, moniko vuoronumerolla odottava jää ilman palvelua. Tällä viikolla määrä on hänen mukaansa ollut 10–20 ihmistä.

Vuoronumerolla asioivien jonot ovat Helmisen mukaan lähinnä Helsingin ongelma, mutta ajanvaraus on ruuhkautunut koko maassa.

– Jonotilanteeseen haemme pidemmän aikavälin ratkaisuita ja tavoittelemme sitä, että asia saadaan lähikuukausina paremmalle tolalle.

Helminen kertoo, että uusia aikoja julkaistaan huhti-toukokuulle, myös lauantaipäiviä. Lisäksi hakemusten käsittelyyn on rekrytoitu uutta henkilöstöä.

– Paljon asioita on vireillä.

https://twitter.com/charles_mathies/status/1380004594265296897

Migri suosittelee hoitamaan kaikki ei-kiireelliset asiat ajanvarauksella, vaikka aika menisi pitkällekin. Miksi Mathies vaimoineen siis odotti jonossa eikä varannut aikaa?

– No, Migri suosittelee, että jatkolupaa ei haeta ennen kuin kolme kuukautta etukäteen. Kun tiesin, että ajanvarauksessa on haasteita, aloin etsiä helmikuun 7. päivänä. Migri ilmoittaa ajoista säännöllisesti, mutta en vielä ole löytänyt yhtään Helsingistä. Näytän myöhästyvän ajasta, jolloin ne julkaistaan. Katsoin taas tänään, aikoja ei ole saatavilla missään koko maassa kahden hengen perheelle ennen heinäkuun 7. päivää ja se on Rovaniemellä (9+ tunnin ajomatkan päässä Helsingistä), Mathies twiittaa.

Hän on varannut kyseisen ajan, mutta toivoo saavansa asian hoidettua ilman Rovaniemen-matkaa.

Migrin Pauliina Helminen myöntää ongelman, mutta uskoo, että tilannetta saadaan parannettua. Hänen mukaansa ongelmien taustalla on Helsingin toimipisteen muutto ja koronatilanne, mutta myös pidemmän ajan "resurssihaasteita".

Jatkolupaa hakiessa henkilökohtainen käynti ei aina ole välttämätön. Mathies kertoo puhelimitse, että Migri kuitenkin haluaa tällä kertaa varmistaa hänen ja hänen vaimonsa henkilöllisyyden kasvokkain.

– Tutkimukseni ja henkilökohtaisen kokemukseni perusteella tämä on melko yleistä.

Henkilöyden vahvistaminen vie Mathiesin mukaan 10–15 minuuttia. Hän pohtii, eikö passin tarkastusta voisi automatisoida samalla lailla kuin lentokentälläkin.

Mathies toteaa twiitissään kokemuksensa olevan ironinen, sillä yksi hänen tutkimuskohteistaan on opiskelijoiden maahanmuutto.

Maahanmuuttajat voivat Pauliina Helmisen mukaan panna hakemuksensa vireille verkossa, jolloin he saavat oleskella maassa laillisesti.

Ongelmia kuitenkin voi tulla, jos haluaa matkustaa vaikkapa kotimaahansa, sillä ilman oleskelulupaa ei pääse enää takaisin. Tällaisissa tilanteissa Migri pyrkii Helmisen mukaan kiirehtimään käsittelyä mahdollisuuksien mukaan.

Hän kertoo, että Migrillä on parhaillaan menossa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on painaa työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten käsittelyaika pysyvästi kuukauteen ja erityisosaajien hakemusten kahteen viikkoon. Tämän odotetaan toteutuvan vuoteen 2023 mennessä. Parannusta on hänen mukaansa tulossa jo tämän ja ensi vuoden aikana.

Useimmat maahanmuuttajat jonossa puhuivat Charles Mathiesin mukaan suomea, kun keskustelivat muiden jonottajien tai vartijoiden kanssa. Kymmenettä vuotta Suomessa asuva Mathies puhuu itsekin suomea, mutta omien sanojensa mukaan ei kovin nopeasti.

– Monella tapaa nämä ovat ihmisiä, jotka ovat jo käyttäneet aikaansa ja energiaansa kielen oppimiseen. Nämä ovat voimavaroja Suomen tulevaisuudelle ja Suomen pitäisi investoida heihin tarjoamalla parempia palveluita.

Hänen mukaansa tilannetta on pakko parantaa, jos halutaan osaavien jo Suomessa olevien maahanmuuttajien jäävän maahan. Jos jo papereiden jättäminen on näin hankalaa, Suomea ei välttämättä koeta jäämisen arvoiseksi.

– Ohjelmat kuten Talent Boost ja Finland Works ovat hienoja kykyjen houkutteluun, mutta mitä järkeä on tuoda kansainvälisiä kykyjä, jos he eivät saa palvelua oikeaan aikaan? Säästäkää rahaa markkinoinnista ja investoikaa varsinaisiin maahanmuuttopalveluihin, Mathies lataa Twitterissä.

Mathies kertoo puhelimitse työskentelevänsä paljon Migrin kanssa.

– Migrissä tehdään hyvää työtä. Heidät vain on pantu pahaan paikkaan.

Mathiesin pitkää twiittiketjua on jaettu torstai-iltapäivään mennessä noin 300 kertaa ja monet kertovat kommenteissa samantyyppisistä kokemuksista.

Ketju on kerännyt lukuisia kommentteja myös suomalaisvaikuttajilta.

Esimerkiksi työelämäprofessori, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kiittää Mathiesia ongelman esiin tuomisesta. Hän toteaa, että puhe työperäisestä maahanmuutosta on turhaa, jos maahanmuuttajat joutuvat kohtaamaan Mathiesin kuvaamia järjestelyitä – tai epäjärjestelyitä.

– Tähän täytyy puuttua niin pian kuin mahdollista, Sauri toteaa ja linkkaa keskusteluun sisäministeriön sekä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.)

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kiittää Mathiesia kokemuksensa jakamisesta.

– Tämä on häpeä. Täydellinen häväistys. Teemme mitä pystymme muuttaaksemme näitä absurdeja käytänteitä, Romakkaniemi kommentoi englanniksi.

Muokattu 8.4.2021 kello 16.54: Lisätty se, että passin tarkastus vie 10–15 minuuttia ja että Mathiesin mielestä sen voisi hoitaa automaattisestikin. Kello 18.19: Poistettu lentokenttäosuudesta "matkaan kirjautuminen", koska kyse on passin tarkastuksesta. Korjattu Mathiesin "osaa jonkin verran suomea" muotoon "puhuu suomea, mutta omien sanojensa mukaan ei kovin nopeasti".

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut