Samu Haber palasi Porvoon studioille, mistä kaikki alkoi – ennen debyyttialbumia hänellä oli vain suuria unelmia ja sata hylkäystä: "Halusin valloittaa vähintään maapallon"

Samu Haber kiertelee vanhaa keltaista nuorisoseurantaloa ja hyppelee rappuja niin, että perässä on pysyttelemistä.

– Uskomaton fiilis. Ihan kuin olisin lähtenyt täältä eilen! Tämä tuoksu tuo ihan älyttömästi juttuja mieleen.

Olemme metsän laidassa Porvoon Suomenkylässä, Magnusborgin studioilla.

– Täällä oli hillittömät leirikoulutason majoitustilat, onkohan ne vielä... on! Hei tässä mä nukuin silloin, kun nukkumaan ehdin, Haber innostuu ja heittäytyy vinttikomerosta löytyvän kerrossängyn alapedille.

Vuosi oli 2005. Sunrise Avenue oli Porvoossa äänittämässä ensimmäistä levyään. Haberilla oli suunnitelma, World Domination Plan.

– Tavoitteena oli saada kultalevy ja pari keikkaa ulkomailta.

Tavoitteen toteutumiseen ei uskonut kukaan muu kuin Haber itse. No, ehkä bändikaverit ja tuottaja Jukka Backlund.

– Meillä oli rahaa vain isoon salamipötköön. Sen kanssa syötiin leipää. Tehtiin täällä musaa järkyttävän pitkiä päiviä viikkokausia. Musiikkia syntyi sellaisella tahdilla, etten ole ehkä koskaan sen jälkeen kokenut vastaavaa. Tekemisen palo oli jotain valtavaa.

Musiikkia syntyi sellaisella tahdilla, etten ole ehkä koskaan sen jälkeen kokenut vastaavaa. 

Samu Haber

Haber kertoo tietyllä tavalla tunteneensa, että nuo viikot ja kuukaudet olivat hänelle viimeinen mahdollisuus.

– Olin melkein 30. Sunrise Avenue oli hylätty levy-yhtiöissä sata kertaa. Mun oli pakko uskoa, että padot aukeaa ja galaksit räjähtää, kun täältä lähdetään.

Juttu jatkuu kuvan alla:

Vanhojen hirsiseinien sisäänsä kätkemä Magnusborgin Studiot on tekniikaltaan kansainvälisen tason taiteen monitoimitalo, josta lähtee maailmalle vuositasolla satapäin musiikkia, kuvaa, multimediaa ja muuta.

– Täällä oli jo silloin ihan maailmanluokan vehkeet. Ja talo on rakennettu puusta, puu tekee hyvää musiikille. Täällä on hyvä fiilis ja soundi. Jos paikassa on huono feng shui, ei ääni parane, vaikka tekisit mitä.

Kauaa Haber ei sängyllä makoile, kun taas mennään. Raput alas toiseen kerrokseen ja oikealle.

– Tässä tilassa tapahtui kaikki taika. Me soitettiin tuolla, tässä oli tarkkaamo.

Nyt järjestys on vähän vaihtunut. Ja laitteet tietysti.

– Hei täällä on mun tekstinkirjotusikkuna, Haber hihkuu ja kömpii erikoiseen kahden seinän välissä olevaan ikkunasyvennykseen. Hetken renkutuksen jälkeen ikkuna aukeaa ja Haber kapuaa keikkumaan ikkunankarmille.

– Backlund haukkui kaikki mun tekstit ja laittoi mut tähän ikkunalle istumaan ja hiomaan niitä. Tässä mä istuin – välillä satoi vettä, välillä oli järjettömän kuuma – ja kirjoitin niitä biisejä. Mä muistan kaikki noi seinät, puut ja kivet... täällä on vielä ihan saman näköistä.

Kun albumi tuli valmiiksi, tärppäsi myös levy-yhtiökumppanuus. Käynti oli numero 102.

Juttu jatkuu kuvan alla:

Haber palaa äänitysstudion puolelle ja napsauttaa soimaan uunituoreen singlensä Täältä tullaan. Musiikki täyttää hämärän huoneen. Mies miltei pomppii tuolillaan, silmissä pikkupoikamaista intoa, mitä ei pidättele mikään.

”Täältä tullaan maailma, täältä tullaan unelma, on mannerlaatat paikoiltaan ja päässä hiukan huimaa, aamu nousee, oon valmiina...” Haberista näkee, että hänen on vaikea olla laulamatta itsensä mukana.

Jotenkin tilanne on kutkuttava. Uunituore, ihan muualla tehty biisi soi nyt samassa tilassa, josta Haberin ura aikanaan lähti lentoon. Siihen aikaan hän vannoi, ettei koskaan laula suomeksi. Nyt mies on jälleen ikään kuin uuden edessä, mutta lähtökohta, tilanne ja tavoitteet ovat täysin toiset.

”Talla pohjaan nyt mennään vaan, pelon eessä ei saa luovuttaa, ei mitään voi kai saavuttaa, jos valmis ei oo kaatumaan...”

– Jännä juttu, mutta tässähän on ihan samaa asennetta, kuin täällä kauan sitten, Haber huomaa.

– Tosin silloin halusin valloittaa vähintään yhden maapallon. Oli järjettömän paljon kovempi nälkä ja kovempi näyttämisen halu. Joka solu oli valmiina taisteluun, näyttämään, että täältä tullaan.

Ja tultiinkin.

Magnusborgissa tuolloin äänitetystä On the Way to Wonderland -albumista tuli Suomen historian myydyin debyyttilevy. Sittemmin Sunrise Avenuesta tuli yksi Suomen menestyneimmistä yhtyeistä, joka on myynyt maailmalla kolme miljoonaa albumia.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Nyt Haberilla ei ole enää minkäänlaista tarvetta näyttää yhtään mitään. Täältä tullaan on hänen suomenkielisen soolouransa toinen single.

– Mulle on oikeastaan ihan sama, mitä ihmiset ajattelee tästä. Mulle tämä on intohimoprojekti. En tee tätä elääkseni ja tämän levyn tekeminen satavarmasti maksaa enemmän kuin tuottaa. Sillä ei ole väliä. Olen tehnyt tämän siksi, että haluan. Olen tästä biisistä itse aivan tuhannen liekeissä ja se riittää.

Hyväntuulinen, energinen, hiukan sunriseavenuemainenkin Täältä tullaan -biisi saa väkisin hyvälle tuulelle.

– En saanut tekstiin heti kauttaaltaan hyvää sykettä. Kysyin Anna Puulta apua, hän tekee ihania, nopeatempoisia rakkauslauluja. Olin ravintolassa viimeisinä päivinä ennen koronasulkua, kun Anna soitti ja lauloi puhelimessa tätä mulle. Se oli heti maailman ihaninta, kaikki loksahti paikoilleen, Haber kertoo.

– Tämä sinkku on kivointa, mitä olen koskaan tehnyt. Ehkä juuri siksi, että kaikki puristus on nyt pois, tekemisessä ei ole mitään paineita.

Tämä sinkku on kivointa, mitä olen koskaan tehnyt.

Samu Haber

Täältä tullaan -biisi voisi kertoa halusta uuteen supermenestykseen, ellei siinä todettaisi, kuinka kaikki entinen on pakattu pois, eikä siihen ole paluuta.

– Sunrise Avenue oli kaunotar ja hirviö samassa paketissa, mitään samanlaista en tule ikinä enää tavoittelemaan. Täältä tullaan on ennen kaikkea rakkauslaulu, mutta kyllähän siinä rinnalla kulkee tarina siitä, että nyt mennään oikeasti kohti parempaa elämää, ehkä vähän normaalimpaa. Laitetaan aurinkolasit päähän ja lähdetään vaan ajelemaan.

Haber toteaa nähneensä keikkabussielämää ihan tarpeeksi.

– Nyt haluan vain tehdä musiikkia ja olla kotona lähellä perhettä ja kavereita. Julkaisen suomenkielisiä biisejä vähintään albumillisen, sillä tämän tekeminen on ihanaa. Mutta ainoa tavoite mulla tässä on nyt, että saan vetää Tavastialla yhden keikan. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu.

Juttu jatkuu kuvan alla:

Samu Haber on käynyt Magnusborgissa pariin kertaan On the Way to Wonderland -albumin jälkeenkin. Sunrise Avenuen kolmatta levyä äänitettiin täällä 2010 ja 2014 Haber toi studiolle tähtivalmentajan roolissa The Voice of Germanyn finalistikolmikkonsa äänittämään singlejään.

– Halusin, että he saisivat kokea samaa Magnusborgin taikaa kuin me ensimmäisen levymme aikaan ja nähdä, mistä kaikki alkoi. Meillä oli kuitenkin vain kahdeksan tuntia aikaa tehdä kolme biisiä. Silloin en pystynyt nauttimaan tästä. Nyt fiilis on ihan erilainen. Tunnen täällä taas sen taian ja se tuntuu tosi hyvältä, Haber sanoo.

Sunrise Avenuen osalta tarina odottaa vielä päätepistettään. Viime kesälle suunniteltu jäähyväiskiertue siirrettiin tälle vuodelle.

– Eikä se toteudu vielä tänäkään vuonna. En jaksa elää jatkuvassa epävarmuudessa. Lataat itseesi energiaa, treenaat, haet jotain uutta ja sitten mitään ei tapahdukaan. Päätöskiertue siis siirtyy vielä vuodella, Haber sanoo.

Hän toteaa Sunrise Avenuen saaneen koronan myötä ikään kuin bonusvuoden.

– Voi olla, että tämä kaikki tekee jopa hyvää. Viime kesänä en olisi vielä ehkä täysin osannut arvostaa samalla tavalla kaikkea sitä, mitä olen tällä ryhmällä saanut kokea ja nähdä, mitä muistoja on kertynyt Huittisten seurahuoneelta Hollywoodin kukkuloille.