Asumisen ohjelma muuttaa kaupungin A-yhtiöiden roolia – vanhojen asuntoyhtiöiden myynti sijoittajille nostaisi vuokria

Porvoon A-yhtiöiden 54 vuokrakohteessa asuu lähes 3 500 ihmistä eli seitsemän prosenttia porvoolaisista. Arkisto/Juha Perämäki

Jyrki Hämäläinen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi edellisessä kokouksessaan vuoteen 2030 saakka ulottuvan uuden Asumisen ohjelman Porvoolle.

Iso kuva on, että uusien asuntojen rakentamista pitäisi vauhdittaa. Tavoitteena on vähintään 350–400 asunnon valmistuminen vuosittain, kun toteutunut määrä oli 150–350 asunnon välillä 2010-luvun aikana.

Vapaarahoitteiseen tuotantoon kaupunki voi vaikuttaa vain kaavoittamalla riittävästi rakennusmaata tarpeeksi vetovoimaisilta alueilta.

Yhteiskunnan tukemassa asuntotuotannossa sillä on työkaluna oma vuokra-asuntokonserni A-yhtiöt. Sen rooli asuntopolitiikassa nousi keskeiseksi kiistakysymykseksi Asumisen ohjelmasta päätettäessä. Joka kolmas porvoolainen vuokra-asuntotalous asuu A-yhtiöiden asunnossa.

Kaupunginvaltuusto äänesti ohjelmasta kuusi kertaa. Aänestyksistä kolme koski A-yhtiöitä. Muutosesityksiä ei hyväksytty.

Vaikka Asumisen ohjelma ei ole omistajapoliittinen asiakirja, se kutistaa A-yhtiöiden toimintavapauksia aiempaan tilanteeseen verrattuna ja lisää omistajan ohjausta.

Asunto-omaisuuden kasvu ei päämäärä.

Asumisen ohjelma

– On perin kummallista, että kaupunki tarkoituksellisesti haluaa rajoittaa tai jopa supistaa 100-prosenttisesti omistamansa vuokratalokonsernin toimintaa, neljä keskeistä porvoolaista demaripoliitikkoa tiivisti näkemyksensä Uusimaan Vaalikynä-palstalla (UM 6.5.).

Yksi heistä oli A-asuntojen hallituksen puheenjohtaja Marko Piirainen, joten kannanotto heijastellee myös A-konsernin mielipidettä.

A-konsernilla on omistuksessaan valtion tuella rakennettuja asuntoja hallinnoiva ns. ARA-yhtiö ja vapaarahoitteisia asuntoja hallinnoiva yhtiö.

Asumisen ohjelma linjaa, että konserni keskittyy jatkossa toiminnassaan pitkäaikaisilla korkotukilainoilla rahoitettavaan ARA-tuotantoon ja kohtuuhintaisen asuntokannan kunnossapito- ja perusparannushankkeiden toteuttamiseen.

”Kaupunki voi siis...hyödyntää omistamiaan yhtiöitä vuokra-asuntojen rakentamiseen tilanteissa, jolloin muut markkinoilla olevat toimijat eivät tuota kohtuuhintaista (usein ARA-tuettua) asumista riittävässä määrin”, ohjelmassa todetaan. Näin ollen esimerkiksi vapaarahoitteisten erityisasumiskohteiden toteuttamista ei suljeta pois.

Ohjelman mukaan yhtiöiden omistaman asunto-omaisuuden jatkuva kasvu ei ole omistajan strateginen päämäärä, eikä erityisesti konsernivelan ja -riskien kasvattaminen ei ole kaupungille tarkoituksenmukaista.

Kiistaa aiheutti kohta, jonka mukaan vuokratalokonsernin rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa yhtiön vapaasta kassavirrasta sekä varoista, joita saadaan tarvittaessa luopumalla rajoituksista vapautuneista kohteista. Tapauskohtaisesti kaupungin takaus ja velkarahoitus voivat kuitenkin olla mahdollista.

Myyntirajoituksista vapautuneiden kohteiden mahdollinen myynti sijoittajille merkitsee asukkaiden kannalta vuokratason nousua.

Konsulttiyhtiö Inspiran selvityksen mukaan A-yhtiöiden keskimääräinen vuokrataso on 1,9 euroa/m2/kk markkinatasoa alempana, mikä vastasi viime vuonna kolmen miljoonan euron liikevaihtoa koko yhtiön asuntokannalla (UM 4.9.20).

Ohjelman mukaan tavoitteena on, että A-yhtiöt rakennuttaa noin 200 uutta pitkäaikaisesti säänneltyä ARA-vuokra-asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Kohteet ovat Ilmarisentie 8 ja Wittenberginkatu 1 sekä lisäksi yksi vielä nimeämätön kohde.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut