Kaisaniemen entisöinti voi viedä kaksi vuotta – Airi Kallio antaa Suomen vanhimmalle ravintolalle uuden elämän Cajsan Helmenä

Cajsan Helmen Kalliot: toimitusjohtaja toimitusjohtaja Leo-Matti Kallio, ravintoloitsija Airi Kallio ja kondiittorimestari Otto-Ville Vesterinen. Työmaan liiveissä Cajsa Wahllund ja kuvassa puu, joka suojellaan. Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Kaisaniemen uusi elämä on alkanut uuden omistajan johdolla Helsingissä. Vanhan Porvoon Helmestä ja Loviisan Kappelista tunnettu restauroija ja ravintoloitsija, porvoolainen Airi Kallio kutsui kiinnostuneita kylään uuden ajan kunniaksi. Kuusi kerrallaan, koska korona.

Kallio osti pari vuotta tyhjillään seisseen arvokiinteistön. Tontista hän maksaa vuokraa Helsingin kaupungille.

Vieraat saivat ihmetellä minkälaiseen rappioon Suomen vanhin ravintola oli päässyt, ja minkälaista rytöä sen puutarha oli nyt.

– Maksimissaan kaksi vuotta. Siihen mennessä pitää alkaa tulla valmista, sillä vuokra juoksee, Kallio sanoo korjausaikataulusta.

Vuokraneuvotteluja kaupungin kanssa Kallio kuvaa tiukoiksi ja allekirjoitustilaisuutta koruttomaksi.

Airi Kallio perustelee mittavaan urakkaan lähtemistä tilaisuudella, jollainen tulee eteen vain kerran elämässä. Hän on riemuissaan, että pääsee palauttamaan yhtä Helsingin kolmesta vanhimmasta ravintolasta alkuaikojen loistoonsa.

Kaisaniemen pelastamista voi kulttuuritekona verrata Kappeliin.

Martti Helminen

– Tämä on aikanaan rakennettu hienolle paikalle, missä Suomenlahti aukeaa ympärillä. Olen nähnyt puistosta luonnoksen, millaiseksi kaupunki sen ensi kesänä aikoo palauttaa.

Enintään kahden vuoden remonttiaikataulua hän ei tarkenna.

– Mennään vanha talo edellä Cajsan hengessä, mutta en ole selvännäkijä. Kaikki sähköistys on esimerkiksi uusittava. Tekemistä riittää. En näe tätä niin ongelmallisena kuin Loviisan Kappelia, joka oli aloittaessamme siellä jo niin huonossa kunnossa, Airi Kallio sanoo.

Hän kehuu, kuinka Kaisaniemestä löytyy paljon tietoa tietyn aikakauden rakentajille.

– Nyt dokumentoidaan väripintoja ja lattiapintoja, kaivetaan vanhoja aukkoja esiin. Restauroinnissa on ihan samaa tarina kuin Loviisan Kappelissa. Tämä on hieno paikka ja tästä tulee hieno paikka! Tällaisten talojen historissa meidän ikämme on lyhyt. Ollaan jo mananmajoilla, ja ne jäävät olemaan.

Vanhan ehostamisessa ja esiinkaivamisessa konsultoi rakennuskonservaattori Pentti Pietarila – alansa grand-old-man, jonka palveluja monet kantakaupungin arvotalot ovat käyttäneet.

Rakennus valmistui vuonna 1839. Uudelleen avautuessaan se on taas Suomen vanhin ravintola.

Paikan historian voi kuitenkin laskea alkaneen jo 1827, jolloin Catharina ”Cajsa” Wahllund (1771–1843) pisti puistossa pystyyn kahvibuffetin ja tuli näin olleeksi pääkaupungin street food -genren edelläkävijä.

Ravintola Kaisaniemi oli yli puoli vuosisataa naisvallassa, sillä Cajsaa seurasi yrittäjänä hänen ottotyttärensä Emilie Myhrman ja tätä Charlotta Söderberg.

Asiakkaana ovat vuosikymmenten saatossa olleet merkkihenkilöt Lönnrotista Mannerheimiin ja Kekkoseen. Samalla ravintola ja sen puisto on kuitenkin ollut kaikkien kaupunkilaisten viihdekeskus.

– Kaisaniemen pelastamista voi kulttuuritekona verrata Kappeliin. Se oli tuhoutua purku-uhan alla 1960-luvun lopulla, kunnes Elanto vuokrasi sen kaupungilta ja laittoi kuntoon, kommentoi Helsinki-seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Helminen.

Kaisaniemen ikätovereita Helsingissä ovatkin vain Kappeli ja Kaivohuone.

Alkuperäisessä asussaan Kaisaniemi ei enää ole. 1920-luvulla sali sai pyöreän muotonsa. 1980-luvulla terassia laajennettiin, jolloin talon sisään jäi kasvamaan puu.

1900-luvun alussa suomalaisen taideteollisuuden isä Louis Sparre suunnitteli huonekalut ja muuta esineistöä.

Ne ovat kaikki kadonneet, vain yksi kaakeliuuni on jäänyt. Kateissa on myös kopio Cajsa Wahllundin muotokuvasta, jonka alkuperäisversio on Helsingin kaupunginmuseolla.

Kallio lupaa palauttaa ravintolan lähemmäs alkuperäistä eurooppalaista ideaa. Kaljaterassia paikasta ei tule. Pihan puut ja muut vanhat kasvit hän lupaa inventoida asiantuntijoiden kanssa. Sitä ennen pitää siivota.

– Ravintolan kummitus saa jäädä. Salaovi otetaan uudelleen käyttöön.

Kun ulkotilat ovat vähänkin kunnossa ja jos koronatilanne sallii, Kallio järjestää puutarhajuhlat kesäkuussa.

Historiaa

Salaovi nimikkokabinetissa

Cajsa Wahllundin syntymästä tuli kuluneeksi 250 vuotta 1. toukokuuta.

Wahllund oli tunnettu siitä, että hän piti erityisen hyvää huolta vieraistaan ja antoi ylioppilaille nykytermein ”pikavippiä”. Ylioppilaat kiittivät laulamalla hänen syntymäpäivänään, josta syntyi vappuperinne.

Ravintolaan mieltyi myös muu yliopistoväki ja sivistyneistö.

Väitetään, että Snellman allekirjoitti ravintolan kabinetissa suunnitelmansa Suomen omasta rahasta, markasta.

Mannerheimilla oli nimikkokabinetissaan salaovi, josta saattoi poistua huomiota herättämättä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut