Lämpöpumpun hankinta kannattaa ilman tukeakin – "Selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto"

Lämpöpumppu on energiatehokas. Arkistokuva. Arkisto/ Armi Salonen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Lämpöpumpun hankinta kannattaa ilman tukeakin ja se myös vähentää huomattavasti lämmityksen hiilidioksidipäästöjä.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.

– Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari yliopiston tiedotteessa.

Vimpari vertaili kahdeksan suuren suomalaiskaupungin eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion ja Lahden kaikkien asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista.

Lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin yhdeksän prosenttia ja lämpöpumpun asentamisen jälkeen noin neljä prosenttia.

Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä reilu kymmenen vuotta.

Ympäristöministeriö on budjetoinut 100 miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien 2020-2022 aikana.

– Lämpöpumppu voi tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Se on siis todella energiatehokas – ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Siksi pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen todella myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin, Vimpari toteaa.

Hän lisää, että esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen.

– Todennäköisesti olisi järkevämpää kohdistaa resurssit tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan esimerkiksi taloyhtiöille.

Muuttovoittoa saavissa kunnissa asuntojen hinnat nousevat, muuttotappiokunnissa taasen hinnat polkevat paikoillaan tai laskevat ja asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi.

Tämä vaikuttaa myös haluun investoida vihreämpään lämmitykseen.

– Kalliimmilla alueilla lämpöpumpun hinta voi olla alle prosentin asunnon arvosta, mutta halvimmalla yli kymmenen prosenttia. Jälkimmäisessä tapauksessa motivaatio ja mahdollisuudet investoida eivät ehkä ole kovin korkealla, erityisesti kun asukkaiden tulot myös korreloivat asuntojen hintojen kanssa. Vimpari sanoo.

Mahdolliset investointituet kannattaisikin hänen mukaansa suunnata halvemmille alueille, koska päästöjen vähentäminen on välttämätöntä.

Vimparin analyysin mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.

– Koska lämmitys muodostaa suomalaisen päästöistä viidenneksen, kyseessä on ehkä suurin teko, jonka voi omien päästöjensä vähentämiseksi tehdä.

Lämmityksen osuus hoitokuluista voi olla jopa kolmanneksen, ja yhä useammat taloyhtiöt ja suuret kiinteistöt suunnittelevat vaihtamista lämpöpumppuihin.

Investointitarve on valtava, sillä vasta viisitoista prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä hoituu lämpöpumpuilla.

Kommentoi

Mainos: Itä-Uudenmaan Osuuspankki

Kaikki joukolla vaurastumaan!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut