Kierrätkö Suomea kesällä autoillen? Terveystalon mukaan laskimotukos eli veritulppa on pitkään paikoillaan istuvan lomalaisen riesa. Jos suunnitelmissa on kesäinen automatka halki Suomen, kannattaa selvittää oma sairastumisriski ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn.
Koronatilanteessa useiden suomalaisten lomasuunnitelmat ovat vaihtuneet pitkistä lentomatkoista asuntoautoihin ja kotimaan sisällä matkustamiseen. Jos suunnitelmissa on taittaa satoja kilometrejä päivän aikana, kannattaa huomioida laskimotukoksen mahdollisuus ja minimoida riskit, Terveystalo muistuttaa.
Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Koska veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä nesteytys – vaikka itse istuisikin pelkääjän paikalla, lomaolut on syytä korkata vasta kohteessa.
– Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä. Pitkään paikoillaan istuttaessa paras lomadrinkki on vesi, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta.
Myös liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota. Tärkeintä on pyrkiä jaloittelemaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän. Yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan verryttelytaukoon. Myös jalat ristissä istuminen on omiaan häiritsemään laskimoverenkiertoa.
Jos on tietoinen omasta kohonneesta veritulpan riskistä tai suvussa on taipumusta laskimotukoksille, kannattaa harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä. Riskiä voivat lisätä myös tietyt sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi. Asiasta kannattaa keskustella sisätautilääkärin kanssa.
– Ennen matkalle lähtöä voidaan antaa kerta-annoksena lääkitys, joka vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino, ja ne sopivat kaikenikäisille myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin. Samaten säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia.
Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu ja turvotus. Tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usein säären tai pohkeen alueelle. Oireiden ilmaantuessa ei kannata jäädä arpomaan, vaan lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä.
– Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Esimerkiksi syöpä voi altistaa ylävartalon laskimotukokselle. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riskikin. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa se kohoaa.
Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti. Terveystalo muistuttaa, että keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.