Keuhkokuumepotilas ja vakavat infektiot toisensa jälkeen ovat Porvoossa hoitamatta – "Hyvin erikoista, että lääkärin vastaanotolle ei pääse nykyään"

Lääkäri Bernhard Edgren kuulee juuri tältäkin asiakkaaltaan, kuinka naisella oli vuosi sitten vastaava tilanne, jossa hän joutui turvautumaan apuun yksityiseltä lääkärikeskukselta sen jälkeen, kun koronatestin jälkeen ei saanut apua terveyskeskuksesta julkisesta terveydenhuollosta. Tanja Kuisma

Tanja Kuisma

– Kun tämä olisikin vain yksi asiakas, mutta kun heitä on jo useita. Esimerkiksi näitä keuhkokuumepotilaita tulee ainakin kerran viikossa. Terveyskeskuksesta passitetaan infektiosairaita koronatestiin ja vaikka tulos olisi negatiivinen, ihminen ei saa sieltä minkäänlaista tutkimusta tai hoitoa.

– Hän joutuu lopulta menemään jo todella huonossa kunnossa yksityiselle tai sairaalan päivystykseen jonottamaan ja on silloin pahimmillaan jo niin huonossa kunnossa, että joutuu suoraan tiputukseen, puuskahtaa Lääkärikeskus Nim-Medin lääkäri Bernhard Edgren.

Edgrenin mielestä on hyvin erikoista, että terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle ei pääse nykyään kukaan infektioista kärsivä, vaan infektiosairaiden arviointi on hoitajien vastuulla puhelimitse.

– Kyllä tämä koronahössötyksen lisäksi pitää myös hoitaa muita, tavallisia sairauksia, joita ihmisille tulee, Edgren sanoo.

Hän kertoo jälleen viime viikolla saaneensa vastaanotolleen potilaan, jonka sairauden arviointi ja hoito oli laiminlyöty terveyskeskuksessa. Edgren muistuttaa, että julkisessa terveydenhuollossa on paljon enemmän henkilöstöä kuin yksityisillä Porvoossa yhteensä. Hoitovastuun pääpaino pitäisi olla siellä.

– Miten se voi olla niin, että mitään muuta ei tutkita ja hoideta kuin koronaa? Joka vaivaan tuputetaan vain lääkkeeksi tätä nykyajan ihmelääkettä buranaa, eikä jatkotutkimuksia tehdä, hän sanoo.

Kun diagnosointiin liittyvistä perusasioistakaan ei enää huolehdita.

Myös viimeisimmällä Edgrenin vastaanotolle tulleella henkilöllä oli hengenvaarallinen pikaista hoitoa vaativa sairaus.

– Otimme siinä potilaasta CRP:n, joka oli yli 200, kun se normaalisti on viisi. Hänellähän oli vanha tuttu keuhkokuume! Se olisi käynyt ilmi, jos hän olisi päässyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, tai koronatestin yhteydessä olisi otettu CRP-testi.

– Onko meidän kunnallisella puolella sumentunut kyky ajatella, kun diagnosointiin liittyvistä perusasioistakaan ei enää huolehdita ja toimitaan jälkiviisaasti? Keuhkojen kuuntelu on aina paikallaan lääkärin toimesta infektion ollessa kysymyksessä. Koronatestin yhteydessä otettu CRP-testi olisi helppo ja nopea keino selvittää jatkohoidon tarvetta.

Edgren muistuttaa, että koronatestien tekemisestä vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja rokottamiset puolestaan hoitavat ulkoa ostetut rokottajat, joten niidenkään ei luulisi rasittavan terveyskeskuksen työkapasiteettia.

Lääkäri toivoo, että terveyskeskuksessa ja laajemminkin HUS:n toiminnassa myös kehitetään toimintaa ja tehdään muutakin, eikä keskitytä enää vain härkäpäisesti koronaan.

– Koronasta on nyt kehitetty kauhea ongelma, jonka varjolla jätetään kaikki muu hoitamatta, vaikka jokainen tutkimaton ja ilman asianmukaistan hoitoa jäävä muu sairaus on yhtälailla kuolemanriski potilaalle. Hoitovastuu pitää olla lääkäreillä, eikä hoitajilla tai hallinnolla.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut