Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kattopäreet satavuotiaista tiheäsyisistä korpikuusista – Aurinko ja naakat ovat koetelleet vanhojen rakennusten kattoja Porvoon Postimäellä

Keskisuomalaisista satavuotiaista kuusista höylätyt päreet hohtavat uutuuttaan Postimäellä "Petterin aitan" ja Winterin tuvan katolla.

– Aitan katto alkoi jo vuotaa, Postimäen Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafsson kertoi kattotyömaalla, jolla Kari ja Irma Siikanen olivat parissa päivässä ehtineet jo pitkälle.

Pärekatto kestää noin 15 vuotta, jonka jälkeen se on yleensä jo uusimisen tarpeessa.

Aurinko ja alivuokralaiset, eli naakat, ovat koetelleet Gustafssonin mukaan jo harmaantuneita pärekattoja.

– Aurinko polttaa ja naakat ovat hakeneet pesäaineita.

Postimäen Kannatusyhdistys on aiemmin uusinut pärekattoja talkoilla, mutta nyt aktiivit alkavat olla sen verran iäkkäitä, että tikkaille ja katoille kiipeäminen ei enää houkuttele.

Etelän kuuset ovat liian harvasyisiä päreisiin.

Kari Siikanen

Kahden rakennuksen pärekaton uusiminen tulee maksamaan toistakymmentä tuhatta euroa. Pärekattojen uusiminen tuli mahdolliseksi Aktia Säätiön ja ELY-keskuksen antamalla avustuksella.

Kahden katon kunnostamisen jälkeen uusimista odottaa alueella vielä kolme kattoa.

Päreitä kahteen kattoon kuluu noin 10 000 kappaletta. Päreet on tehty Keski-Suomessa Pylkönmäellä kasvaneista satavuotiaista kuusista.

– Etelän kuuset ovat liian harvasyisiä, ne ovat kasvaneet liian nopeasti, Kari Siikanen kertoi.

Parhaat päreet saadaan hitaasti kasvaneesta kuusesta.

Kahteen kattoon kuluu sata metriä kuusitukkia. Kuusipäreet peittävät yhteensä noin 80 neliötä kattopinta-alaa.

Winterin mökki on Postimäen vanhin rakennus, sen päädyssä on vuosiluku 1783. Mökissä myös ulkoseinät on tehty päreestä. Suikaleet on aseteltu hirsiseinän verhoiluksi ja maalattu punamullalla.

Pärekatto saa kuitenkin harmaantua oikeaoppisesti itsekseen.

Vanhat pärekatot on uusittava museoväen ohjeiden mukaan. Päreet kiinnitetään erityisillä pärekattonauloilla, ohuilla nauloilla, joissa on tavallista isompi kanta. Haka ei halkaisisi pärettä yhtä helposti kuin naula, mutta Museovirasto ei hyväksy hakakiinnityksiä.

Muutenkin pärekaton uusiminen tapahtuu ihan samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten.

– Vanhan pärekaton purkaminen on samanlaista kuin ennenkin: se tehdään ojalapiolla, Kari Siikanen kertoo ja lisää, että päreiden lapiointi katolta on erikoisen näköistä puuhaa.

Siikasten yritys Karin Päre ja Puu on nyt ensimmäistä kertaa kattotöissä Porvoossa. Jokunen vuosi sitten Siikaset kävivät uusimassa Linnankoskimuseon saunankaton Askolassa.

Ilolan Postimäen rakennukset ovat niin sanottuja mäkitupia. Pienissä taloissa asui käsityöläisiä. Alueella on nykyisinkin Pohjoismaiden ainoa olkimuseo, jossa esitellään olkitöitä olkipukeista olkihattujen tekotarpeisiin.

Postimäki on saanut nimensä 1600-luvulla perustetusta Turun ja Viipurin välisestä postilinjasta.