Porvoon sosiaali- ja terveystoimen kustannukset, 3 366 euroa per porvoolainen vuodessa, ovat kolmanneksi edullisimmat Kuntaliiton teettämässä keskisuurten kuntien vertailussa vuodelta 2020.
Vertailujoukon kunnista kaikkein edullisimmin tuottaa sote-palvelut Sipoo, jossa niihin käytetään 3 337 euroa asukasta kohden laskettuna. Se on keskimäärin 10,2 prosenttia verrokkikuntia vähemmän.
Loviisa käyttää sote-palveluiden tuottamiseen 3 546 euroa. Se on vertailujoukon viidenneksi pienin euromäärä.
Kuntaliiton vertailussa ovat edellä mainitun kolmikon lisäksi Kauniainen, Kainuu, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Salo, Lapinjärvi ja Tuusula, joista suurimmat kustannukset olivat Kainuun maakunnassa 4 362 euroa.
Porvoon sote-menot ovat sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoisen mukaan olleet vuosia samalla tasolla. Edellisessä vertailussa sija oli neljäs. Nyt pronssisijalla olivat kustannukset 9,3 prosenttia keskimääräistä pienemmät.
Silvennoisen mukaan syy alempaan kustannustasoon löytyy vuosien pitkäjänteisestä työstä.
Kai tämä vertailutulos kertoo myös tehokkuudesta.
Ann-Sofie Silvennoinen.
– Sanoisin, että yksi syy kustannustasoon on se, että olemme viimeiset vuodet keskittäneet toimintaamme. Terveysasema on keskitetty Näsiin, lapsi- ja perhepalveluissa on perhekeskus Taidetehtaalla ja aikuisten sosiaalityö on WSOY-talossa, jossa on myös maahanmuuttajapalvelut.
– Kai tämä vertailutulos kertoo myös tehokkuudesta, eikä se tarkoita, etteikö myös laatu olisi kohdallaan. Pärjäämme hyvin tarvevakioidussa vertailussa, Silvennoinen painottaa.
Terveydenhuollon palvelut tuotetaan Porvoossa 2 438 eurolla per asukas ja sosiaalitoimen 1 535 eurolla. Ne ovat toiseksi ja kolmanneksi pienimmät ikävakioidut kustannukset verrokkikuntien vertailtuna.
Erittely kertoo, että Porvoossa tuotetaan perusterveydenhuollossa moni muukin palvelu toiseksi tai kolmanneksi edullisimmin. Näistä mainittakoon vanhuspalvelut, suun terveydenhuolto, laitoshoito ja sosiaalitoimen palvelut, jotka tuotetaan 1 535 eurolla asukasta kohden laskettuna.
Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Porvoossa 13,7 prosenttia vertailukuntia edullisemmin. Porvoo on tässäkin kolmanneksi edullisin.
Psykiatrisen hoidon kustannukset olivat vertailukunnista toiseksi pienimmät 134 euroa per asukas ja somaattisen hoidon kustannukset ovat 1 043 euroa.
Esimerkiksi Loviisassa psykiatriseen hoitoon käytettyjen kustannusten määrä on vertailukunnista viidenneksi suurin 246 euroa asukasta kohden laskettuna.
Muutoin Loviisa pärjää vertailussa likimain kuten Porvoo, mutta poikkeamiakin on. Esimerkiksi siinä, että Loviisa lomautti myös osan perusturvakeskuksen henkilöstöstä.
Porvoon kaupungin kustannukset ovat tietyissä palveluissa kuitenkin ylitse keskiarvon. Erityisryhmien palvelujen, toimeentuloturvan ja työllistämispalvelujen kustannukset olivat Porvoossa verrokkijoukon toiseksi suurimmat.
Silvennoinen myöntää, että tässä on parannettavaa. Hän kertoo Porvoon selvitysprojektista HUS:n ja Coronarian kanssa eri toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi ja ennenkaikkea palvelujen asiakkaille parantamiseksi. Porvoossa tehtiin myös iso vammaispalveluselvitys ja ikäihmisten asumispalveluissa on ollut käynnissä pitkä hoivan laatuun liittyvä projekti.
Korkeiden kustannusten syihin siis on perehdytty.
– On tärkeää, että kehitämme koko ajan prosesseja ja toiminnan laatua, minkä rinnalla on yhtä tärkeää pitää huolta henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta.
Silvennoisen mukaan seuraava etappi on Porvoossa kotihoidon laadun auditointi, mihin olisi hänen mukaansa tartuttu aiemmin, mutta korona sotki suunnitelmat. Hän palauttaa mieliin asumispalvelujen laadusta keväällä 2019 käydyn valtakunnallisen keskustelun, jossa asumispalvelut sai paljon moitteita.
– Silloin Porvoossa haluttiin selvittää, ei niinkään, että onko toimittu johtajien ja dokumenttien mukaisesti, vaan että onko asumispalveluiden toiminta asiakkaiden ja omaisten näkemysten mukaista.
Tuloksia on Silvennoisen mukaan käyty jo läpi.
– Tulosten pohjalta valittiin talokohtaiset kehittämistoimet. Harriet Finne-Soverin johdolla on pidetty työpajoja. Henkilöstö on tehnyt erinomaista työtä.
Nyt auditoidaan kotihoidon toimintaa.
– Tuloksia pitäisi saada loppuvuodesta ja siitä niitä lähdetään viemään käytäntöön henkilöstön kanssa, jolla on paras tietämys siitä, miten käyttöönotossa pitäisi toimia. Jossain vaiheessa tämän jälkeen suunnitellaan Näsin kuntoutusosastojen auditointia.