Lukion rehtoreiden tarinat uusimpaan historiikkiin – Linnankosken lukiolla on 125 +1 vuoden historia, jossa muutosvauhti on ollut hurja

Linnankosken lukion kirjastossa pandemian aikaan. Linnankosken lukio

Tanja Kuisma

Lukion uusin historiikki on kirjoitettu, taitettu ja juuri painossa. Linnankosken lukion ja Porvoon Yhteislyseon seniorit ja alumnit -yhdistys on kustantanut uuden historiikin 125 +1 vuodesta. Se on kunnianosoitus koululla työtä tehneille, mutta myös osa Suomen sivistyksen menestystarinaa sekä Porvoon seudun historiaa.

Teoksen on toimittanut senioriyhdistyksen puheenjohtaja, KTT Lauri Tuomi tukenaan yhdistyksen historiikkitoimikunta. Kirjan kustantaminen on rahoitettu senioriyhdistyksen omilla varoilla sekä Aktia säätiön apurahoilla.

– Tavoitteena oli tehdä koulumme historiaa eläväksi muisteluiden kautta. Ensikommentit kirjasta kertovat, että olemme onnistuneet tavoitteessamme. Historiikkityö aloitettiin jo vuonna 2017, ja kirjaan on käytetty lukemattomia talkootunteja, kertoo Tuomi, joka on vuoden 1985 ylioppilas.

Porvoon Yhteislyseon ja Linnankosken lukion historiikki ilmestyy 19.11. Linnankosken lukio

Historiikin rakenne noudattaa rehtoreiden aikakausia, ja siihen on haastateltu rehtorit Erkki Nieminen, Aira Wollsten ja Kaisa Ryöppy. Henkilönäkökulman vuoksi myös kirjoitustyyli on kappaleittain vaihtelevaa. Historiikissa muistelevat myös aikuislinjan rehtorit Pirkko Salo ja Pirkko Moilanen.

Ensimmäiseen kappaleeseen on koottu koulun aikakausi perustamisvuodesta 1895 Linnankosken lukion syntyyn eli vuoteen 1975. Opettajien ja senioreiden muistelujen lisäksi kirjassa on senioreiden vuoden 2018 kirjoituskilpailun palkittuja töitä ja kuvagalleria.

Historiikin sanoma on kirkas. Vaikka pedagogiset tyylit, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet, kaikkina aikoina on ollut vahva tahto tarjota laaja yleissivistys kaikille opiskelijoille.

Johannes Linnankosken patsas kukitettiin värikkäällä kukkaloistolla – paikalle saapui myös Linnankosken pojanpoika

Rehtorit ovat kukin vuorollaan luoneet omanlaisensa toimintakulttuurin työ- ja opiskeluyhteisön kanssa. Yli 20 vuotta rehtorina 1993–2014 työskennellyt Aira Wollsten sanoo perehtyneensä vanhoihin vuosikertomuksiin, puheisiin ja lehtileikkeisiin ennen Tuomen pitkää haastattelua.

Muistelot liittyvät omaan aikaan, henkilökohtaiseen työhön, koulun arkeen, opiskelijoihin, opettajiin ja henkilöstöön – ja remontteihin. Niistä välittyy yhteen hiileen puhaltamisen henki, jolla haettiin koulun parasta ja hyvää ilmapiiriä.

– Kolmas ulottuvuus on valtakunnallisissa koulupoliittisissa kysymyksissä, opetussuunnitelmissa muutoksineen, tuntijaossa. Minun aikani tuli kurssimuotoinen luokaton lukio ja muutokset ylioppilaskirjoituksiin.

Wollsten luki historiikin kielentarkistusvaiheessa ja luonnehtii tekstejä hykerryttäviksi. Linnankosken lukio oli 1990-luvulla aivan eri oppilaitos, kuin mitä se on tänä päivänä. Historiikki kertoo muutostahdin olleen hurja aiemmin, mutta sitä se on ollut myös viime vuosina.

Ylioppilaskirjoituksissa on liikuntasali ollut välillä aivan täynnä. Linnankosken lukio

Korona ja remontit mullistivat lukion arjen, jota on luotsannut lähes kahdeksan vuoden ajan rehtori Kaisa Ryöppy.

– Muutosten määrä ja vauhti on ollut hengästyttävä. Ensin lähdettiin siitä, että lukio-opiskelu piti sähköistää ja sähköisille ylioppilaskirjoituksille piti luoda mahdollisuus. Samaan aikaan 2016 tuli uusi opetussuunnitelma, jota seurasi sisäilmaongelma ja kaikki se saneeraustyö alkoi jo toisena vuotenani.

2018 keväällä lukion käytävillä oli hiljaista. Sisäilmaremontti vei oppilaat väistötiloihin. arkisto/Juha Perämäki

600 oppilaan lukion väistötiloihin siirtymisen suunnittelu ja toteutus vei rehtorin ajasta valtaosan.

– Näin isolle koululle se oli valtavan iso operaatio. Väistötiloissa saattoi hetken hengähtää, tosin remonttia piti valvoa ja kaikkeen ottaa kantaa. Koulua käytiin kolmessa eri paikassa, kun liikuntasali oli vanhoista tiloista käytössä.

Saneeraus valmistui kolme vuotta sitten ja lukio palasi marras-joulukuussa 2019 uusittuihin mieluisiin tiloihin. Harjoiteltua nopean toiminnan kokemusta ja yksituumaisuutta tarvittiin pian uudestaan.

"Yhteinen, surullinen päätös" - Wanhojentanssit peruttiin Porvoossa

Maaliskuussa 2020 piti Ryöpyn opettajiensa kanssa yhdessä yössä organisoida koko lukion toiminta etäopetukseen koronaviruspandemian rajoitusten vuoksi. Kaikki tekivät kaikkensa tilanteessa, johon ei ollut käsikirjoitusta. Käsittämätön toteutui ja siirtymä onnistui.

– Muutos oli iso oppilaille, mutta sitä se oli opettajillekin. Pedagogiikka otti harppauksen johonkin suuntaan ja opettajien taidot monipuolistuivat kertaheitolla.

Uusittuihin koulutiloihin lukiolaiset pääsivät palaamaan vasta tänä syksynä.

– Normaalia koulunkäyntiä ei lukiossa ole ollut viiteen, kuuteen vuoteen.

Ryöpyn mukaan vaikeassa tilanteessa selvittiin yhdessä, mutta lukiokin elää yhä korona-arkea. Tämä ei ole ohi.

– Lähiopetuksen ja opettajan merkitys on tullut oppilaille ja huoltajille hyvin paljon selkeämmin esille.

Linnankoski-matinea yrittää palata ainakin lähelle normaalia – 125-vuotista taivalta juhlitaan lukion auditoriossa Porvoossa

Tänä syksynä astui voimaan jälleen uusi opetussuunnitelma, ja lainmuutoksen myötä lukiossa otetaan myös ensiaskelia oppivelvollisuuden laajentamisen 18-vuotiaaksi asti käytännössä organisoimiseksi.

– Pari, kolme vuotta menee varmasti ennenkuin kaikki saadaan kulkemaan siten, kuten kuuluukin, Ryöppy arvioi.

Yhteinen juhla. Historiikki julkistetaan 19. marraskuuta, jolloin kaikki koulun seniorit, ystävät ja henkilökunta kutsutaan juhlaillanviettoon lukiolle kello 18 alkaen. Illanvietossa on luvassa kirjan julkistuksen lisäksi mukavaa yhdessäoloa, maukkaita pöydänantimia ja juhlaohjelmaa. Lippujen myynti alkaa kello 17.30, ja ilmoittautumiset pyydetään yhdistyksen sihteerille Hannele Tenhovuorelle 10. marraskuuta mennessä: sihteeri@linnankoskenseniorit.net

Uusijoiden määrä kasvanut porvoolaisessa Linnankosken lukiossa – korona-ajan neljännet ylioppilaskirjoitukset alkoivat äidinkielen kokeella

Lilun seniorit

Linnankosken lukion ja Porvoon Yhteislyseon seniorit ja alumnit ry – lyhyesti LiLun seniorit – ylläpitää lukion perinteitä, edistää entisten opiskelijoiden ja lukion toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden ja tahojen yhteydenpitoa ja kannustaa ylioppilaita stipendein. Yhdistys on yksi Suomen aktiivisimmista lukioiden senioriyhdistyksistä. Lisätietoja: www.linnankoskenseniorit.net

Suomenkielinen lukio on ollut ensiaskelistaan asti moderni oppilaitos

Porvoon museolehtori Hannele Tenhovuori on koonnut kirjaan lukion varhaisen historian. Historiikkityöryhmän jäsen on vuoden 1990 ylioppilas ja työskennellytkin lukiossa opettajan sijaisena.

1800-luvun lopussa Porvoo oli merkittävä koulukaupunki. Korkeampaa koulutusta oli mahdollista saada jo 1700-luvulta lähtien, kun Borgå Gymnasium siirrettiin Viipurista Porvooseen, ja se toimi pitkään Suomen ainoana lukiona.

Edellisenä vuonna perustettu sanomalehti Uusimaa tiesi vuonna 1895 kertoa, että nyt on suomenkielistenkin mahdollista saada opetusta.

– Oli innostavaa nähdä, miten nopeasti tilaisuuteen tartuttiin: Vihtori Peltosen kirjoitettua asiasta toukokuussa, avasivat lukion ovet jo syyskuussa. Samalla todettiin lukion tarvitsevan oman tilan. Ryhdyttiin keräämään rahaa, tukkeja ja materiaaleja ja oma talo valmistui jo seuraavana vuonna. Lukion toiminta alkoi 126 vuotta sitten, mutta oma lukiorakennus sillä on ollut 125 vuotta, Tenhovuori kertoo.

Yhteishenki ja yhdessä tekeminen oppilaiden ja opettajakunnan kesken ovat Tenhovuoren mukaan olleet ratkaiseva tekijä alusta pitäen. Tunnelma välittyy myös historiatarinoista.

– Sotien aikaan jouduttiin osa opetuksesta siirtämään jopa Kerkkooseen ja vaikka minne, kun koulunkäynti ei keskustassa ollut mahdollista. Yhteiskoulu paloi 1950, mutta kouluasiat saatiin rullaamaan lyhyessä ajassa ja uusi koulu pystyyn.

Ensimmäisinä vuosina oppilaita tuli ympäri maakuntaa; Pornaisista, Askolasta ja Mäntsälästäkin.

– Silloin asuttiin koulukaupungissa. 1800–1900-lukujen taitteen tarinoista saa kuvan, että sen ajan ihmisille se oli iso muutos muuttaa maaseudulta kaupunkiin. Nykyään koulumatkat ovat lyhyempiä, eikä oppilaita ole niin isolta alueelta. Koronavuosi oli muistuma siitä, miten iso muutos vaikuttaa oppilaiden elämään, kun tulee toinen tapa opiskella. Mutta siitäkin selvittiin.

–Olen erityisen ylpeä, että yhteiskoulumme on ollut aina avoinna sekä pojille että tytöille. Se on ollut 1800-luvun lopulla aika uusi ja radikaali ajatus. Linnankosken lukio on ollut omassa ajassaan alusta asti hyvin moderni oppilaitos, jossa on haluttu tarjota laajaa yleissivistystä kaikille.

Kommentoi

Mainos: Uusimaa

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Itä-Uudellamalla sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut