Suomalaiskoteihin hankitaan jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta.
Näistä noin miljoona on kasvatettu kotimaassa varta vasten joulupuuksi, ja Joulupuuseuran arvion mukaan niiden lisäksi suomalaiset hakevat noin 300 000 luonnonkuusta omista metsistään. Seuran mukaan ulkomailta tuodaan noin 150 000 puuta.
Kauas on kuljettu niistä ajoista, kun Suomeen koristeltiin ensimmäiset joulupuut.
Porvoon museolla on ollut tapana, että Vanhalle Raatihuoneelle koristellaan kuusi eri teemojen mukaan joka joulu. Niin tänäkin vuonna.
– Holmin kauppiastaloon kuusta ei sen sijaan laiteta, sillä talo esittelee 1700-luvun kauppiasperheen elämää. Silloin joulukuusta ei vielä tunnettu Suomessa. Tosin jo tuolloin kuusen oksia tai muita vihreitä oksia saatettiin käyttää koristeluun. Kokonaista puuta sisälle ei kuitenkaan vielä tuotu, kertoo museolehtori Hannele Tenhovuori.
Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa vuodelta 1829, jolloin helsinkiläisellä paroni von Klinckowströmillä oli niitä kotonaan kahdeksan kappaletta, yksi kullekin perheenjäsenelle.
Kuusen koristeina käytettiin aluksi itse omenia, karamelleja ja piparkakkuja.
– Joulukuusi on tullut Suomeen Saksan ja Ruotsin kautta, ensin kartanoihin ja pappiloihin, sitten rikkaampiin porvariskoteihin. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin myös kansakoulujen kuusijuhlilla oli suuri merkitys, että tapa kotiutui lopulta jokaiseen taloon ja torppaan, Tenhovuori kertoo.
Aina joulupuun ei tarvinnut olla kuusi, vaan kataja tai pieni mäntykin kävi. Varsinkin pienemmissä torpissa joulupuu saatettiin tilan säästämiseksi ripustaa roikkumaan kattohirrestä, eikä siinä välttämättä ollut lainkaan koristeita.
Joulukuusiperinteen ja von Klinckowströmien pramean esimerkin leviäminen maan joka kolkkaan kesti noin sata vuotta ja 1920-luvulla se tunnettiin jo koko maassa. Monessa maalaistuvassa luovuttiin lattioille levitetyistä jouluoljista vasta nykyaikaisen joulukuusen myötä.
Kuusen koristeina käytettiin aluksi itse omenia, karamelleja ja piparkakkuja. Ostokoristeet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla, jolloin oikeat karamellit muuttuivat korealla paperilla päällystetyiksi pahvipötköiksi.
Suomalainen Weiste aloitti ensimmäisenä kotimaisten joulukoristeiden valmistuksen vuonna 1924. Koristeita oli Suomessa tuohon aikaan niukasti saatavilla, mutta ihmisten halu koristaa koti jouluksi, oli jo kova. Latvatähdet ja koristenauhat valmistettiin hopeoidusta kuparilangasta. Monella on yhä kotonaan tai ainakin varastojen kätköissä Weisteen vanhoja joulukoristeita. Tai uusia, sillä yritys toimii edelleen.
Sota-aika ja pulavuodet muuttivat kuitenkin joulukoristeluakin takaisin alkuperäisempään suuntaan. Weisteelläkin jouduttiin lopettamaan kuusenkoristeiden valmistusväliaikaisesti kokonaan säännöstelyn vuoksi. 1940-luvulla tehtiin koristeita kreppipaperista ja kun tontut tulivat muotiin, käytettiin käpyjä, karvoja ja paperia.
– Kun nykyiset seniorit olivat lapsia, laitettiin kuuseen elävät kynttilät. Kun olemme keskustelleet joulumuistoista paikallisissa palvelukodeissa, nousevat siellä aina esille elävät kynttilät ja eri maiden lippuja kuvaavat lippunauhat, joilla kuusi koristeltiin. Lisäksi oli kimaltavia nauhoja ja tietysti latvassa tähti, Tenhovuori kertoo.
1960-luku mullisti joulunkin, kun muovi korvasi muut materiaalit lähes kokonaan. Kukapa silloin enää olisi ripustanut omenoita puuhun? Värivalikoima laajeni ja koristeista tuli yhä kestävämpiä.
Myös kaupungit alkoivat juhlistaa joulun tuloa jo 1900-luvun alkupuolella. Suomen ensimmäinen sähkövaloin koristeltu kuusi pystytettiin Tampereelle 1894. Helsingissä ja Porvoossa kaupungin ulkokuusi koristeltiin sähkövaloin 1930.
– Tiettävästi Raatihuoneentorin joulukuusi on Porvoon vanhin julkinen kuusi, Tenhovuori kertoo.
Pitkään joulukuuseksi kelpasi tavallinen metsäkuusi. Joulukuusikauppiaalta saattoi ostaa vaikkapa hakkuutyömaalta löytyneen kuusenlatvan. Tuuheiden amerikkalaiskuusien innoittamana joulukuusikin on kuitenkin muuttanut muotoaan.
Joulukuusien kasvatus ja muotoilu leikkaamalla tuuheammiksi alkoi Suomessa 1990-luvulla ja samoihin aikoihin niitä ryhdyttiin tuomaan myös ulkomailta.