Tamperelainen Saamenmaan uhattua sisintä etsimässä – Runeberg-ehdokas Niillas Holmbergin esikoisromaanin tutkimusmatkailijaa kuljettaa intohimo ymmärtää

Heti alkulehdiltä tulee selväksi: tätä kirjaa voi lukea monella tavalla.

Niillas Holmbergin esikoisromaanin kertoja Samu muuttaa Tampereelta Utsjoelle. Samua vetää pohjoiseen niin sen luonto kuin salaperäinen ite-taiteilija Elle Hallala, taiteilijanimeltään Halla Helle.

Romaanin nimi jo kertoo: Vastakohdat ja ristiriidat ovat romaanin ytimessä monessa kerroksessa, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla.

Holmberg maalaa esiin tuhansien vuosien kaaren: Tenojoen varrella kalastettiin ja metsästettiin jo pyramidien aikaan. Teno on pohjoinen Niili, joka on Niilin tavoin antanut elannon tuhansien vuosien ajan sen rantojen asukkaille.

Samu hakeutuu Utsjoelle kirjastovirkailijaksi ja saa majapaikan Ellen äidin Marjan katon alta. Mies koettaa sujahtaa paikalliseen elämänmenoon ja ratkaista samalla hänelle runoja lähettävän, erakoituneen ja luomisvireensä kadottaneen Ellen arvoitusta.

Samu ja Elle päätyvät keskusteluissaan usein törmäyskurssille kun aiheeksi nousee, kuka saamelaisten asioista saa päättää. Luonnosta, elinkeinoista, maasta. Historiasta. Kulttuurista.

Totaaliymmärtäminen on

Niillas Holmberg

Mutta miten elää nykyajassa ja samaan aikaan kuten esivanhemmat ovat eläneet?

Keskusteluissa Holmberg avaa ovelasti niin Saamenmaan menneisyyttä, elämäntapaa kuin nykyhetken polttavia kysymyksiäkin.

Romaanin kertojan valinta palvelee tarkoitustaan.

– Sain reilu kolme vuotta sitten ajatuksen, että käsittelemällä saamelaisille keskeisiä asioita ei-saamelaisesta näkökulmasta pääsisin kiinni ajatuskulkuun, joka ei olisi mahdollista saamelaisesta perspektiivistä käsin. Totta kai halusin silloittaa näkökulmakuiluja ja lisätä keskinäistä ymmärrystä. Kieltämättä tuo lähestymistapa oli myös itselleni mielenkiintoisempi vaihtoehto. Toisella puolella käyminen on tervehdyttävää, Holmberg vastaa sähköpostitse.

Se on kätevintä, sillä tunturissa kännykkäyhteydet eivät välttämättä toimi.

Totaaliymmärtäminen on

Niillas Holmberg

Holmberg avaa kuin varkain saamelaisten historiaa ja elämäntapaa kirjan suomalaisille lukijoille. Valtaväestön tietämys Saamenmaasta kun on lähellä nollaa.

Utsjoella pystyisi suunnistamaan kirjan avulla ihan hyvin: koulu kirjastoineen on paikoillaan, samoin Pub Rastigaisa, kunnantalo ja poliisiasema. Metsähallituksen luontotuvan tuhopolttokin on oikeasti tapahtunut.

Kirjan henkilöillä lienee esikuvansa todellisuudessa. Dialogi on todentuntuista, ehkä parhaimmillaan Samun sananvaihdossa kirjastossa käyvien nassikoiden kanssa. Teksti kulkee antaumuksella ja kiirehtimättä, kuten Holmberg kuvaa kirjassa Sofiinnán joikua.

Romaanin kertoja on tamperelainen Samu ja Holmberg päätyi kirjoittamaan suomeksi.

– Ilokseni juuri kertojavalinta on saanut kiittävää palautetta, erityisesti suomalaisilta lukijoilta. Kaiken kaikkiaan vastaanotto on ollut hieno niin etelässä kuin pohjoisessakin, Holmberg kertoo.

Holmberg on myös muusikko, runoilija ja aktivisti. Romaanissa ovatkin vahvasti esillä maankäyttökysymys, kolonialismi ja sen purkaminen, dekolonialismi. Saamelaiset eivät voi itse päättää maankäytöstä, vaan Suomen puolella maat ovat suurimmaksi osaksi valtion, Metsähallituksen, hallinnassa.

Saamenmaa ulottuu kuitenkin neljän valtion alueelle. Niinpä päätöksiä tehdään Saamenmaan ulkopuolella useammalla valtiollisella taholla sekä elinkeinoelämässä. Norjan puolella sijaitsevan saamelaisten pyhän tunturin Rastigaisan tuulivoimalahankekin on totta.

Holmberg valottaa saamelaisten ja suomalaisten erilaista suhtautumista peruskysymykseen, maahan.

– Itsemääräämisoikeuden toteutuminen olisi tärkeää, koska silloin voisimme vaikuttaa maankäyttöön. Me olemme maasta, maassa, maata.

Kysymys maankäytöstä, kalastusoikeuksista ja oikeudesta omaan kulttuuriin näyttäytyy valtaväestölle usein kaukaisena kysymyksenä ja ehkä hankalana käsittää. Holmbergin mielestä saamelaisten tilanteen ymmärtäminen ei ole vaikeata, mutta suomalaisilla on tietämyksessään iso aukko.

– Paremmin ymmärtäminen ei ainakaan tässä tapauksessa hokkuspokkusta vaadi. Sopii kysyä miksei Opetushallitus vieläkään katso saamelaisten historiaa ja nykytilannetta osaksi yleissivistystä. Oman kokemukseni mukaan kyse ei ole ainakaan siitä etteikö ihmisiä kiinnostaisi.

– Oppiessakin olisi kuitenkin tarkkailtava omia taipumuksiaan. Kun vilpitön dialogi ja tahtotila ymmärtämiseen syntyy, saattaa ongelmaksi koitua pakkomielle voida ja saada ymmärtää täysin, ristiriidattomasti ja esteettömästi. Soisi eurooppalaisen minän jo hoksaavan, että tuollainen totaaliymmärtäminen on paitsi mahdotonta, myös tarpeetonta. Näitäkin asioita kirnuan Halla Hellessä.

Holmbergin huomio koskenee myös kirjan päähenkilöä, joka pyrkii ymmärtämään Elleä tämän unia Freudin ja Jungin opein.

Yhteiskunnassa ymmärryksen kasvaminen tulisi kuitenkin tarpeeseen.

– Olisipa myös mukava nähdä tilanne, jossa lapsemme saisivat käydä koulua, joka ei sulauta. Nykyisellään moni kokee tilanteen sellaiseksi, että kouluvuosia seuraa pitkä ajattelun ja olemisen tapojen poisoppiminen.

Pohjoinen näyttäytyy sekä vapaa-ajankohteena että luonnonvaroina, jotka odottavat hyödyntämistä. Puhutaan kaivoksista ja Jäämeren radasta, jotka toisivat pohjoiseen työtä ja vaurautta. Ehkä. Osa vastustaa, osa kannattaa. Halle Helle -romaanissa Elle huomauttaa, että sata vuotta sitten Utsjoella ei suomalaisia juuri asunut. Nykyisin tilanne on toinen.

– Saamenmaalla asuu paljon muitakin ihmisiä kuin saamelaisia. Mutta oli kyse sitten alueesta tai ryhmästä, en usko että yksimielisyyttä löytyy mistään, eikä tarvitsekaan löytyä. Nykyään on melko tyypillistä odottaa vähemmistöltä yksimielistä kantaa asiohin. Itselleni on tarpeeksi haasteellista olla yksimielinen oman itseni kanssa, Holmberg vastaa.

– Mitä tulee ympäristöä ja kulttuuria uhkaaviin hankkeisiin kuten kaivokset, kyllä saamelaisten kanta on aika kielteinen. Toisaalta turismikin monelta osin vaikeuttaa meidän kulttuurista elinvoimaisuutta, mutta se jakaa mielipiteitä enemmän, koska monet työskentelevät matkailualalla.

Seuraavan kirjansa Holmberg kirjoittaa äidinkielellään.

– Kirjoitan paraikaa pohjoissaamenkielistä romaania kirjan toisen päähenkilön, Ellen, näkökulmasta.

– Siinä missä Halla Hellessä tarkkailtiin Ellen mielentilaa, ambivalensseja ja epäröintiä, saamenkielisessä kirjassa kyseinen mielentila on tekstissä, kirjan ajattelussa. Toki Halla Helleä kirjoittaessa minun piti koko ajan miettiä, mikä on suomenkielisen lukijan perustietämys meidän asioista.

Fakta

Niillas Holmberg

Saamelainen, synnyinseudullaan Utsjoella asuva runoilija, muusikko, näyttelijä ja kulttuuri- ja ympäristöaktivisti.

Holmberg (s.1990) yhdistää omintakeisesti runonlausuntaa joikuun ja lauluun ja esiintyy eri kokoonpanoissa.

Holmberg sai Kirsi Kunnas -runopalkinnon v. 2020 kokoelmastaan Jalkapohja (Juolgevuoddu) ja on ollut kahdesti ehdolla Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän on julkaissut useita runokokoelmia, joita on käännetty monille kielille.

Esikoisromaani Halla Helle ilmestyi 2021 (Gummerus). Sen käännösoikeudet myytiin syksyllä 2021 Ranskaan.

Raadin perustelut

Niillas Holmbergin Halla Helle on säkenöivä aate- ja kehitysromaani, jossa tehdään syvä, psykologinen matka ihmiseen, Saamenmaahan ja sen kulttuuriin. Ikiaikaiset romaaniaiheet, unet ja niiden tulkitseminen sekä rakkaus, aukeavat älyllisenä, nykyaikaan juurtuvana taideteoksena, joka soi myös kieltä ja luontoa.

Saamelaiskulttuurin ulkopuolelta tulevan kertojaminän, Samun, rakkaus taiteilijaan nimeltään Halla Helle rinnastuu kohtaamattomuuteen ja kokemukseen Saamenmaasta. Kertojan ja kokijan katse on ulkopuolisen, mutta kirjoittaja kirjoittaa sisältä. Romaani herättää epämiellyttäviksikin kasvavia ajatuksia kolonialismista, eksotisoinnista ja dekolonisaatiosta. Se on valinnut myös opettaa, mitä suomalainen nykykirjallisuus harvoin tietoisesti haluaa.

Filosofinen romaani on paitsi yhteiskunnallinen ja taiteellinen teko myös nöyristelemätön kutsu keskusteluun. Romaanissa kalaa pyydetään järveltä, ei järvestä. Merkittävä romaanitaide syntyy koettelusta, ei vain kokemuksesta.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut