Porvoolainen teatterin monitoimimies Kari-Pekka Toivonen jättää johtajan tehtävät palaa näyttämölle – "Kun päästään taas näyttämöllä töihin kiinni, titteleitä ei ole"

Kun porvoolainen Kari-Pekka Toivonen palaa joulutauolta Hämeenlinnan teatteriin tänään 6. tammikuuta, hän ei enää ole teatterin taiteellinen johtaja, vaan vieraileva ohjaaja ja näyttelijä.

Toivonen ei ottanut vastaan hänelle tarjottua uutta johtajanpaikkaa, johon olisi sisältynyt myös hallinnollisia töitä ja tiivistä yhteistyötä Verkatehdas oy:n kanssa. Kevätkauden esityksissä hän on kuitenkin mukana, ja uutta johtajaa haetaan.

Toivonen myöntää, että tilanne on hiukan absurdi. Hän on kuitenkin varma, että kummastus kestää vain hetken.

– Kun päästään taas näyttämöllä töihin kiinni, titteleitä ei ole, hän sanoo.

Teatterissa johtajakuviot ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Toivosen sekä hänen työparinsa toimitusjohtaja Pasi Ruohosen kaksivuotiset pestit päättyvät vuodenvaihteessa. Niihin sisältynyttä kahden lisävuoden optioita ei voitu ottaa käyttöön, koska Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti yllättäen keväällä, että teatteri muuttuu Verkatehdas oy:n tytäryhtiöksi.

Nyt uudelle tytäryhtiölle haetaan siis johtajaa, joka toimisi yhteistyössä Verkatehtaan kanssa ja joka vastaisi taiteellisen johtajan töiden lisäksi myös hallinnollisista asioista.

Ei kannata sanoa, että ei koskaan enää

– Identiteettini on taiteentekijän rooli. Olisin mielelläni jatkanut taiteellisena johtajana, mutta koen, että hallinnolliset työt olisivat pois taiteellisesta panoksestani, hän sanoo.

Verkatehdas on Hämeenlinnan kaupungin omistama kongressi- ja kulttuurikeskus, jonka alueella myös teatteri toimii. Yhdistymisellä haetaan säästöjä ja synergiaetuja. Uudessa ”tapahtumatalo Verkatehtaassa” teatterista tehdään kulttuurituotantoyksikkö, jonka kautta tuotetaan kaupungin kaikki julkisin varoin tuetut tapahtumat teatterista sirkukseen, esitystaiteeseen ja sinfoniakonsertteihin asti.

Taustalla vaikuttaa säästöjen lisäksi vuoden 2022 alussa voimaan astuva esittävien taiteiden laki. Orkesteri- ja teatterilain korvaava laki tuo valtion tuen piiriin uusia esittävän taiteen muotoja kuten sirkusta.

Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen on lehtihaastatteluissa sanonut, että muutamissa muissakin kaupungeissa on jo kiinnostuttu hämeenlinnalaisten tavasta järjestää teatteritoimintansa.

Toivonen suhtautui kriittisesti Verkatehtaan ja teatterin yhdistämiseen, ja se oli yksi syy siihen, ettei hän halunnut ryhtyä teatterinjohtajaksi tässä mallissa. Hän pitää kuitenkin uutta esittävien taiteiden lakia tervetulleena uudistuksena, eikä valtionosuutta (vos) nauttivien teattereiden – käytännössä kaupunginteattereiden – asemaa hänen mielestään horjuta mikään.

– Teatterithan saivat lisää rahaa, uusia vapaita ryhmiä pääsi tuen piiriin ja sitä kautta vapautui taas harkinnanvaraisia avustuksia jaettavaksi vapaille ryhmille. Se on pelkästään hyvä, hän sanoo.

Hän uskoo, että monimuotoisuus teatterikentällä lisääntyy. Jo nyt kaupunginteattereiden yhteistyö vapaiden ryhmien kanssa on arkipäivää, ja monet kaupunginteatterit tekevät yhteistuotantoja keskenään. Vierailuesitykset ja yhteistuotannot rikastuttavat ohjelmistoa ja tarjoavat työntekijöillekin vaihtelua ja uudistumisen mahdollisuuksia.

Freelancereiden määrä on jo ajat sitten ohittanut vakituisella kiinnityksellä olevien näyttelijöiden määrän Suomessa. Se ei Toivosen mielestä ole ongelma.

– Teatteritaide syntyy joka kerta uudelleen, kun uusi produktio alkaa, olipa henkilökunta kiinnitettyjä tai freelancereita. Jokainen produktio luo oman työryhmänsä, hän sanoo.

Vaikka Toivonen on yleisesti ottaen luottavainen teatterien tulevaisuudesta, hän myöntää, että kaupunkien tiukka talous voi kurittaa kulttuuripalveluita.

– Jotta valtion tuki teattereille pysyy, myös kaupunkien on kannettava oma osuutensa rahoituksesta. Kaupungin pitää sitoutua omaan teatteriinsa, hän sanoo.

Kari-Pekka Toivonen on ollut kymmenisen vuotta teatterinjohtajana eri puolilla Suomea. Vuonna 2018 ristiriidat teatterin hallituksen kanssa johtivat Toivosen irtisanoutumiseen Oulun kaupunginteatterista.

Hämeenlinnassa hän kertoo päässeensä heti alusta lähtien sisälle porukkaan, ja kahdesta työntäyteisestä vuodesta jäi hyvä mieli.

– Hämeenlinnassa meillä on hyvä tiimihenki ja fokus näyttämöllä. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, hän sanoo.

Kehittämishankkeita toimitusjohtaja Pasi Ruohosen kanssa hän olisi kuitenkin mielellään jatkanut. Nyt ehdittiin aloittaa tuotantoprosessien kehitys, uudistaa ohjelmistokalenteri ja suunnitella se vuoden 2022 loppuun.

Nähdäänkö Toivonen vielä joskus teatterinjohtajan tehtävissä?

– Taiteellinen suunnittelutyö on mukavaa. Ei kannata sanoa, että ei koskaan enää, hän hymyilee.

Toivonen ohjaa Hämeenlinnan teatterissa 3. 2. kantaesityksensä saavan näytelmän Kaukorakkaus. Minna Lindgrenin tekstiin perustuvan näytelmän harjoitukset alkoivat joulukuussa, ja niitä jatketaan heti tammikuun alussa. Hän on keväällä myös näyttelijänä Jäniksen vuoden esityksissä.

Tänä vuonna Toivosella on töitä vierailevana näyttelijänä ”kiinnostavissa paikoissa”, mutta niistä hän ei voi vielä puhua.

Fakta

Syntynyt vuonna 1967 Turussa, asuu Porvoossa.

Työskennellyt vuodesta 2020 loppiaiseen 2022 Hämeenlinnan teatterin taiteellisena johtajana, vuosina 2014–2019 Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana ja vuosina 202014 Turun Linnateatterin taiteellisena johtajana.

Puoliso näyttelijä Merja Larivaara.

Kevään 2022 ohjaustyö on Merja Larivaaran dramatisointi Minna Lindgrenin romaanista Kaukorakkaus. Ensi-ilta Hämeenlinnan teatterissa 3.2.2022.

Mainos: Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut