Pensselitehtaasta uusi kehto Porvoon musatoiminnalle? – Piinkova tekijäjoukko työskentelee jo valmiiksi tarmolalaisessa teollisuushallissa

Tarmolan Teollisuustie 15:stä voisi hyvinkin nopeasti tulla Porvoon kipeästi kaipaama musiikin ja kulttuurin ruohonjuuritason paikka. Paikka, jossa esiintyminen ei olisi taloudellinen riski kenellekään ja eri kehitysvaiheissa olevat taiteilijat, muusikot ja harrastajat saisivat tukea toisistaan. Hanke on saanut nimen Pensselitehdas.

– Porvoossa ei Jocke Lybeckin ravintoloiden jälkeen ole ollut matalan kynnyksen paikkoja, pitkän linjan äänialan ammattilainen Robert Palomäki harmittelee.

Palomäki ja hänen ääni- ja musiikkialan kollegansa ovat asettuneet ja rakentaneet viimeisen kahden vuoden aikana työtilansa teollisuushallin toiseen päähän. Suurin osa hallista on vajaakäytössä ja vuokrattavissa. Kun tieto Porvoon kaupungin musiikinharrastajien treenikämppien sulkemisesta Linnamäen vedenottamolla tuli, alkoi suunnitelma Pensselitehtaasta valmistua porvoolaisammattilaisten keskuudessa.

Pensselitehtaan puuhamiehet alkoivat viritellä hanketta Porvoon kaupungin suuntaan jo syksyllä. Teollisuushallin omistava RTV voisi vuokrata hallin pitkällä sopimuksella musiikki- ja kulttuurikäyttöön. Palomäen arvion mukaan sopimuksen pitäisi olla vähintään kymmenvuotinen ja sellainen, että tilojen rakennustöiden kustannukset jyvitetään vuokrakaudelle.

Hallin noin 750 neliön tilaan voisi alustavan suunnitelman mukaan rakentaa esimerkiksi neljä isompaa ja neljä pienempää treenikämppää, esiintymislavan, klubi/monitoimitilan tai mitä nyt sitten tarvitaankin.

– Ensin pitää päättää mitä ja miten paljon tarvitaan ja sitten rakennetaan ne yhdessä. Projektissa voisi hyödyntää vaikka paikallisia rakennusalan opiskelijoita.

Tärkeintä on eri toimijoiden määrä ja vuorovaikutus.

Sami Ahosen ja Jaakko Kujalan mielestä koko projektin ydin on tekemällä oppiminen ja uusien musiikin pariin tulevien nuorten tukeminen.

– Meillä on täällä alan osaamista hyvinkin yhden oppilaitoksen verran ja siirtäisimme sitä mielellämme eteenpäin. Musiikki- ja tapahtuma-ala on ollut todella suurissa vaikeuksissa, joten tällaisten paikkojen tarve olisi nyt huutava.

Klubikeikat ja isommatkin musiikkitapahtumat tehtaan tiloissa ovat mahdollisia, mutta liiketoiminta ei saa olla Pensselitehtaalla tärkeintä.

– Pitää olla mahdollisuus heittää keikka vaikka ihan omalle kaveripiirille ja kokeillakseen miten tietyt jutut toimivat, Palomäki arvioi.

Pensselitehdas ei ole miljöönä tyylikäs, mutta eivät sitä ole olleet muutkaan legendaariset musiikkipaikat Helsingin Lepakon tai Nosturin tai Jyväskylän Lutakon tapaan.

– Tärkeintä on eri toimijoiden määrä ja vuorovaikutus. Kun nuorina treenasimme Lepakossa, niin Pave Maijasen huone oli 20 metrin päässä ja saimme häneltä paljon hyviä neuvoja, Palomäki naurahtaa.

Musiikki- ja tapahtumateollisuus ei ole Suomessa nappikauppaa, vaan työllistää yli 200 000 ihmistä ja tuotti ennen koronaa merkittävän siivun kansantuotteesta. Mika Niinimaa ja Tero Vesterinen muistuttavat, että alalle tarvitaan uutta väkeä nyt kun maailma on vihdoin normalisoitumassa pandemian jälkeen.

Sen jälkeen kun Pensselitehtaan suunnitelmat julkistettiin sosiaalisessa mediassa viime viikolla, on palaute ollut vuolaan ylistävää. Palomäki kertoo saaneensa noin sata yhteydenottoa. Kiitosten ja kehujen lisäksi on tullut jo konkreettisia tarjouksia.

– Lapinjärven kitaramuseo olisi kiinnostunut tiloista ja GSongLab voisi järjestää tapahtumia tiloissa, hän heittää esimerkkejä.

Pensselitehtaan puuhamiehet toivovat nyt kunnon suunnittelupalaveria kaupungin edustajien kanssa, jotta hanke voitaisiin viimeistellä päätöksentekokuntoon. Sisäskeittihalliksi Pensselitehdas ei mataluutensa vuoksi oikein sovellu, mutta viimeisimpien tietojen mukaan skeitti- ja musiikkihankkeet aiotaan erottaa toisistaan.

Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anders Lindholm-Ahlefeltin mukaan Pensselitehdas-hanke on kiinnostava ja tarkemmat neuvottelut ovat pian alkamassa.

Ketkä?

Kahdeksan porvoolaista ammattilaista hankkeessa mukana

Sami Ahonen, äänisuunnittelija, tekninen tuottaja, kiertuemanageri, Tv-tuotantoja mm. YLE UMK, Talent, X Factor, Idols, Masked Singer

Jaakko Kujala, äänisuunnittelija, musiikkituottaja, nykytanssi mm. Naantalin musiikkijuhlat, Zodiak - uuden tanssin keskus, muusikko, mm. Samuli Putron yhtye, Ilkka Alanko soolo

Olli Kykkänen, äänittäjä, ääniteknikko, musiikkiteknologian opettaja mm. Sibelius Akatemia, Stadia, Taidetehtaan ääni- valo- ja kuvatekniikan pääyhteistyökumppani

Pekka Laukkarinen, yksi Suomen eniten keikkailevista artisteista, erikoistunut lastenmusiikkiin, Emma palkinto 2010: Tuottaja.

Mika Niinimaa, elokuva- ja peliäänisuunnittelija, Turun AMK:n taideakatemia, elokuva- , animaatio-, peli-ja TV-äänityötä mm. Rovio, Supercell, Remedy, Disney, Sony ym.

Robert Palomäki, äänittäjä, ääniteknikko, tekninen tuottaja, kiertuemanageri, Kingston Wall, Amorphis, J. Karjalainen, Olavi Uusivirta, Mikael Gabriel.

Emilia Takayama, elokuvallisen musiikin säveltäjä, muusikko, kosketinsoittaja mm. Chisu, Hevisaurus.

Tero Vesterinen, muusikko, säveltäjä, sanoittaja, mm. Vesterinen yhtyeineen, valokuvaaja, graafinen suunnittelija

Lähde: pensselitehdas.fi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut