Kyynisyys ja vihan kokeminen ovat yhteydessä jopa kaksi kolme kertaa suurempaan muistisairauden riskiin ikääntyneillä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Muistisairauksien ehkäisyyn tähtäävässä elintapainterventiossa masennusoireisiin puolestaan näytti liittyvän heikompi tiedollinen suoriutuminen jo lähtötilanteessa sekä sen vähäisempi paraneminen tutkimuksen aikana.
Tutkimuksen tekijä, lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvonen näkeekin, että muistisairauksien riskiä arvioitaessa ja niitä ehkäistäessä kannattaa ottaa huomioon persoonallisuuden piirteet ja muut psykososiaaliset tekijät.
– Muistisairauksien ehkäisyyn tähtääviä interventiotutkimuksia on suunnitteilla enenevässä määrin. Psykososiaaliset tekijät ovat tähän asti jääneet vastaavissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, koska niiden merkityksestä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa saatavilla, Neuvonen sanoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Hän toivoo tulosten lisäävän tietoisuutta esimerkiksi persoonallisuudenpiirteiden vaikutuksista ikääntyvän väestön terveyteen. Tutkimuksessa korostuvat tekijät voitaisiin hänen mukaansa ottaa huomioon esimerkiksi dementiariskipisteytyksissä, joita käytetään ennustamaan muistisairauksien riskiä, ja värvätessä osallistujia uusiin muistisairauksien ehkäisytutkimuksiin.
– Psykososiaalisia ulottuvuuksia tai yksilöllistä psykososiaalista tukea voitaisiin myös sisällyttää muistisairauksien ehkäisemiseen tähtääviin interventioihin, jotta saavutettaisiin parempi tutkimuksiin sitoutuminen ja myös paras mahdollinen hyöty.
Lisäksi tulokset korostavat Neuvosen mukaan merkittävien masennusoireiden havaitsemisen ja hoitamisen tärkeyttä.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kahta erityyppistä, laajaa suomalaisaineistoa, tiedotteessa kerrotaan.
Havainnoivassa CAIDE-tutkimuksessa seurattiin 7–10 vuoden ajan yleisväestöä edustavia itäsuomalaisia, joiden keski-ikä tutkimuksen alkaessa oli 71 vuotta. 1 449 osallistujan aineistosta tutkittiin erilaisten persoonallisuudenpiirteisiin liittyvien tekijöiden yhteyksiä kognitiiviseen heikentymiseen, dementiaan sairastumiseen ja kuolleisuuteen seurannan aikana. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi sosiaalinen epäluottamus, vihan kokeminen ja ilmaiseminen, ahdistuneisuus ja koherenssin tunne.
Toinen aineisto oli FINGER-tutkimuksesta, jossa kognitiivisen heikentymän riskissä olevat 60–77-vuotiaat satunnaistettiin kaksivuotiseen monitekijäiseen elintapapohjaiseen interventioon tai vertailuryhmään. Tästä 1 260 osallistujan aineistosta väitöstutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen intervention aikana ja intervention vaikutusta oireisiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten muun muassa masennusoireet, toivottomuus, tyytyväisyys perhe-elämään, saavutuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen, suhtautuminen tutkimukseen ja koettu elämänlaatu olivat yhteydessä elintapoihin ja interventioon osallistumiseen.
Lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvosen väitöskirja The role of psychosocial factors in dementia prevention – From observational studies to a multidomain prevention trial (Psykososiaaliset tekijät dementian ehkäisyssä – Havainnoivista tutkimuksista monitekijäiseen interventioon) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 18.2.2022.
