Viljavarastot ovat tyhjiä myös Itä-Uudellamaalla, ProAgrian asiantuntijan mukaan moni viljelijä jättää nyt peltoja kylvämättä – ”Tulemme näkemään tilojen konkursseja”

ProAgrian asiantuntija: moni viljelijä jättää nyt kylvämättä – ”Tulemme näkemään tilojen konkursseja”

Itä-Uudenmaan maatiloista valtaosa on kasvinviljelytiloja, joissa pääviljoina ovat vehnä, ohra ja kaura. Maidontuotantoa on vielä muutamalla tilalla per kunta, sikatiloja on enää Lapinjärvellä. Tiloista noin 15 prosenttia on luomutiloja. Puutarhatiloja, joissa kasvatetaan lähinnä mansikkaa, on muutama.

Itä-Uudenmaan viljavarastot tyhjenivät jo viime vuonna, joka oli kuivuuden vuoksi katovuosi. ProAgrian kasvinviljelyn asiantuntija Juha Simolan mukaan tämä näkyy jo viljelijöiden mielialoissa.

– Moni viljelijä aikoo jättää osan pelloista viljelemättä, koska lannoitteet ovat niin kalliita.

Lypsykarja- ja viljatiloilla hiipuu usko tulevaisuuteen – Kohtalon kevät on käsillä niillä velkaisilla maatiloilla, joilla ei hankittu ajoissa lannoitteita, siemenviljaa, rehua ja polttoaineita

– Siementilanne on vielä aika hyvä, mutta lannoitteista voi tulla puutetta. Tämä koskee myös kastelulannoitteita käyttäviä kasvihuonetiloja. Venäjältä ei tule lannoitteita, ja lannoitevalmistaja Yara laittoi myynnin kiinni, koska ei tiedä millä hinnalla pitäisi myydä.

Juha Simola summaa tilannetta ristiriitaiseksi, koska nyt pitäisi Suomen huoltovarmuuden vuoksi saada kylvettyä mahdollisimman paljon. Varastot ovat aivan lopussa ja ensi kesänä tarvitaan valtavan hyvä sato.

Nyt odotetaan myös, polttiko lumi syksyllä kylvetyn vehnän oraat peltoon?

– Pari kuukautta tässä odotetaan, onko mitään kylvettävää ja mikä on mieliala tehdä kylvö, vaikka lannoitteita ja siemeniä olisikin varaa ostaa. Ylimääräistä viljaa ei ole varastoissa. Tulemme näkemään tilojen konkursseja, Simola uskoo.

Toinen käsillä oleva ongelma koskee syyskasvien talvehtimista hankien peittämillä pelloilla.

– Odotetaan, että oraat selviäisivät talven ylitse, vaikka lumen alla oleva jääkerros on jo paikoin tehnyt tuhojaan.

Ruokalasku on päättäjien käsissä

Lannoitepulaa voidaan ProAgria Etelä-Suomen palvelupäällikkö Vesa Koivulan mukaan kompensoida nautatiloilla karjanlannalla ja vaihtamalla pellon viljelykasvi herneeseen tai härkäpapuun. Ne sitovat itse ilmasta happea, eivätkä tarvitse paljoa lisälannoitteita.

– Härkäpapua voi vielä löytyä jotain eriä, mutta herneen kylvösiemen on käytännössä myyty loppuun, ellei sitä löydy jostain jääntieriä. Pienemmällä lannoituksella pärjäävät myös erikoiskasvit tattari ja öljypellava.

Nurmirehun tuottamisessa tarvitaan typpilannoitusta, jota voidaan parantaa kylvämällä apilaa ja sinimailasta. Heinää tarvitsevien hevostilojen tilanne ei Koivulan mukaan ole niin huolestuttava, koska peltojen nurmiala tulee kasvamaan.

– Viljelijöitä kannustetaan tuottamaan viljaa, koska hinnat nousee ja kaudelle 2022 on odotettavissa hyviä hintoja. Ne kompensoivat kustannuksia. Osa tiloista pärjää siksi hyvin, jos säät suosivat. Niille pelloille, joille viljelijöillä ei ole varaa kylvää viljaa, tulee heinää tilalle. Tosin keväällä kylvettävä tuottaa kuivaheinäsadon vasta ensi vuonna. Tuotannon riskit ovat hyvin suuret, kun tuotantopanokset ovat kalliita ja jos sato epäonnistuu.

Näin vähän viljelijä saa perunoista tai kananmunista – Tuottajilla meni hermo alan epäreiluuteen, myyvät protestissa kuluttajille samaan hintaan kuin kaupoille

EU-ruokakassien jako loppuu koko Suomessa ja tällainen korttiratkaisu tulee tilalle – "Arvoksi suunniteltu 20 euroa"

Maataloustuottajan hätähuuto: Älä osta kaupan merkkejä – Näin toimii kilpailutus, josta kukaan ei uskalla jättäytyä pois: "Kuluttajat eivät tienneet tästä asiasta mitään"

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut