– Vähän urakoitavaa, postimerkkiharrastaja Heikki Sikanen toteaa 5 000 merkin kokoelmastaan, josta puuttuu vielä tuhatkunta merkkiä.
Sitten Sikasella on täydellinen Neuvostoliitossa julkaistujen postimerkkien kokoelma. Myös Suomessa julkaistuja merkkejä hänellä on lähes täydellinen kokoelma vuoteen 2010 asti.
Kokoelmiksi kansioihin järjesteltyjä merkkejä Sikasella on noin 7 500 kappalettta 40 kansiossa. Lisäksi kotona pyörii järjestämättömiä, postimerkkiostosten mukana tulleita merkkejä pahvilaatikoissa, pusseissa ja rasioissa.
Hänen vanhin postimerkkinsä on tsaarinajan Venäjältä vuodelta 1856, kymmenen kopeekkaa maksanut soikiomerkki. Ajallisesti kokoelma rajoittuu nykyaikaisiin tarramerkkeihin, joita hän ei kerää.
– Monen keräilijän mielestä ne eivät enää ole postimerkkejä ollenkaan, tarroja vain.
Heikki Sikanen

Koulupoikana Sikanen keräili postimerkkejä, purukumipakkausten kuvia ja tulitikkulaatikoiden etikettejä ikätovereidensa tavoin, ja yksi muutaman kymmenen merkin vihko on siltä ajalta muistona. Uudelleen hän innostui postimerkkeilystä jäätyään leskeksi kuusi vuotta sitten.
Sikanen on filatelistikerhon jäsen ja käy yhdessä keräilijätoverinsa Tomi Hyvärisen kanssa kerhon kokoontumisissa.
Hyvärinen keräilee postimerkkien ohella vanhoja postikortteja, tulitikkuetikettejä ja rahoja.
Kirjepostin määrän väheneminen ei Sikasen ja Hyvärisen mielestä ole vähentänyt harrastuksen arvoa tai mielenkiintoa, sillä postimerkit eivät ole maailmasta loppumassa. Tosin Islanti on jo lopettanut uusien merkkien julkaisemisen. Suomessa julkaistaan tänä vuonna reilut 20 uutta postimerkkiä.
Aloittelevaa harrastajaa he neuvovat keskittymään ensin erikoismerkkeihin. Tai sitten voi ryhtyä keräämään tiettyä maata, tai johonkin omaan kiinnostuksen kohteeseen liittyviä merkkejä – Hyvärinen on kerännyt muun muassa kala-aiheisia sekä Ranskan entisten siirtomaiden postimerkkejä. Näin harrastaminen säilyy mielekkäänä.
Postimerkkejä ja -kortteja Sikanen ja Hyvärinen hankkivat muun muassa keräilijöiden Systeemi.net-verkkohuutokaupasta. Suomessa toimii myös useita merkkejä ja harrastukseen liittyviä tarvikkeita myyviä postimerkkiliikkeitä.
Kun kiinnostava merkki löytyy, he kehottavat vertailemaan hintapyyntöjä – etenkin innokas aloitteleva keräilijä sortuu helposti maksamaan merkeistä liikaa. Merkin arvoon vaikuttavat esimerkiksi siitä otetun painoksen koko, reunahammastuksen eheys sekä postileima.
Valmiita kokoelmia markkinoille tulee muun muassa kuolinpesistä.
Sikanen korostaa, että jos kokoelman sattuu perimään, se on syytä antaa asiantuntevan tahon, kuten postimerkkiliikkeen tai huutokauppakamarin myytäväksi, ellei sitä halua itse säilyttää.
– Aloittelijan kannattaakin ottaa yhteyttä filatelistikerhoihin ja tulla tapaamisiin , mukaan, mielellään autetaan alkuun. Ketään ei varmasti katsota nenänvartta pitkin, vaikka harrastus olisi ihan alussa, Sikanen ja Hyvärinen vakuuttavat.