Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puolustusministeriön strategiaryhmän johtaja Karoliina Honkanen Porvoossa: Nato-jäsenyys voisi astua nopeimmillaankin voimaan ensi vuoden alussa

Suomen Nato-selonteko valmistui tiiviissä aikataulussa ennen pääsiäistä ja lähti lausuntokierrokselle eduskunnan valiokuntiin. Eduskunta päätti päivämäärällä 17. toukokuuta kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista.

Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen, strategiaryhmän johtaja Karoliina Honkasen mukaan Suomen Nato-jäsenyys voisi astua voimaan nopeimmillaankin ensi vuoden alkupuoliskolla. Sekin edellyttäisi kaikkien 30 tämänhetkisen Nato-maan ripeää hyväksyntää, hän arvioi vieraillessaan huhtikuussa Porvoossa.

Honkanen selvensi Nato-jäsenyyteen liittyviä yksityiskohtia Uudenmaan Kokoomuksen järjestämässä Rauhaa rajalle -tilaisuudessa, jossa hän painotti perustuen pitkään kokemukseensa Nato-kysymyksissä, eikä niinkään puolustusministeriön virallisten kantojen esittäjänä..

Ulkoministeri Haavisto allekirjoitti hakemuksen Nato-neuvottelujen aloittamisesta – eduskunta kannattaa Suomen Nato-jäseneksi hakeutumista

Päätös Nato-jäsenyydestä voi syntyä nopeastikin näissä oloissa. Puolustusvoimien strategiaryhmää johtava Honkanen sanoo Suomen jo täyttävän hyvin kriteerit.

– Natossa arvostetaan Suomen vahvaa puolustuskykyä ja toimivaa yhteiskunnallista resilienssiä eli kriisinsietokykyä, Honkanen totesi.

Kylmän sodan 1947–1991 jälkeen vei nopein liittymisprosessi kutsusta jäsenyyden voimaantuloon noin vuoden. Kun Albania ja Kroatia saivat kutsun jäsenyysneuvotteluihin huhtikuussa 2008, tuli jäsenyys voimaan huhtikuussa 2009.

– Kutsun saamisesta meni vuosi siihen, että ratifioinnit oli tehty kaikissa jäsenmaissa. Jäsenmaita on 30. Ratifiointi voi jäsenmaissa kestää, koska niissä voi olla vaikkapa sillä hetkellä vaalit. Liittymisprotokolla ratifioidaan jokaisessa maassa ja niiden valmistuttua Naton pääsihteeri kutsuu uuden jäsenen liittymään Washingtonin sopimukseen ja tämä hyväksyy liittymisen kansallisten prosessiensa mukaisesti. Jäsenyys astuu voimaan sen jälkeen, kun liittymisprotokolla on talletettu Yhdysvaltojen ulkoministeriöön, jossa Naton peruskirjaa eli Washingtonin sopimusta säilytetään, Honkanen selvensi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Suomessa on aina painotettu oman alueen puolustamista ja pidetty puolustuskyky korkealla. Tästä suomalaisia on jopa moitittu vanhanaikaisiksi esimerkiksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, jolloin Venäjä vaikutti uudistuvan ja teki jopa laajaa yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi terrorismin torjunnassa ja kriisinhallinnassa.

Krimin sota vei yhteistyöltä pohjan, mutta diplomaattinen keskusteluyhteys säilyi näihin päiviin asti. Nyt on Honkasen mukaan vaikea nähdä, miten dialogiin voitaisiin päästä uudelleen.

Venäjän piittaamattomuus sodan säännöistä on nostanut kysymyksiä, pitäisikö Naton mennä väliin.

– Olin itse aloittanut juuri Suomen Nato-edustustossa, kun Venäjä valtasi Krimin. 20 vuotta rakennettu yhteistyö Naton ja Venäjän välillä romuttui.

Venäjän halu muuttaa rajoja sotilaallisella voimalla toisten valtioiden alueella on muodostanut jatkumon jo vuodesta 2008 alkaen Georgiassa. Vasta Krimin valtaus vuonna 2014 oli puolustusliitto Natolle herätyskello, ja sai sen pohtimaan yhteisen puolustuksen järjestelyjen vahvuutta ja varautumisen riittävyyttä.

Näin tuoreessa selonteossa arvioidaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia – "Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja turvatakuiden piirissä"

Hyökkäys Ukrainaan 2022 palautti Euroopan uuteen turvallisuustodellisuuteen. Pakotteet Venäjää ja venäläisiä kohtaan kovenevat, samaan aikaan eurooppalaiset maat kasvattavat puolustusbudjettejaan.

Nato on tuplannut jo läsnäolonsa Virossa. Lisäksi on päätetty perustaa uudet taisteluosastot Bulgariaan, Romaniaan, Unkariin ja Slovakiaan. Pelotteen pitää olla riittävän vahva, Honkanen perustelee. Uusia päätöksiä saattaa olla tulossa kesäkuussa Madridin-kokouksesta.

Ukrainassa ratkaisevaa on Honkasen mukaan ukrainalaisten puolustustahto, vaikka Nato onkin kouluttanut jo pitkään Ukrainan asevoimia ja antanut asetukea.

Naton luonne on Karoliina Honkasen mukaan puhtaasti hallitusten välinen järjestö, jolla ei ole ylikansallista valtaa. Natossa sotilaat toimeenpanevat sen, mitä poliitikot päättävät.

– Se ei voi pakottaa yhtään jäsenmaata tekemään mitään, mitä siellä ei haluta. EU:n keskinäisen avunannon velvoite on sanamuodoltaan Naton viidettä artiklaa velvoittavampi, mutta EU:lla ei ole koneistoa yhteisen puolustuksen toimeenpanemiseksi.

Honkanen listaa Naton ydintehtäviin jäsenmaiden yhteisen puolustuksen ja pelotteen, kriisinhallinnan ja kansainvälisen vakauden edistämisen kumppanuusyhteistyöllä ja avointen ovien politiikalla. Varautumiseen kuuluu myös harjoittelu.

– Jos pelote pettäisi Nato puolustaisi yhdessä eli tukisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata ennalta valmisteltujen operaatiosuunnitelmien mukaisesti. Jäsenmaille on turvatakuu, kumppaneille tarjotaan tukea.

Venäjän piittaamattomuus sodan säännöistä on nostanut kysymyksiä, pitäisikö Naton mennä väliin.

– Naton selkeä linja on ollut, ettei se tule lähettämään joukkoja Ukrainan avuksi. Sillä olisi eskalaatiovaikutus, jossa sodasta tulisi Naton ja Venäjän välinen ja jossa ydinaseet olisivat yksi elementti. Naton pääsihteeri on perustellut asiaa toteamalla, että väliintulo johtaisi vielä suurempaan kuolonuhrien määrään kuin nyt. Inhimillinen kärsimys on Ukrainassa kasvanut jo ja siksi tämä on vaikea asia, Honkanen lisää.

Eduskunnan puhemiehellä oli kolme yritysvierailua Porvoossa – hahmotteli aikataulua myös Nato-selonteolle

Nato-maiden yhteinen puolustus sisältää tänä päivänä muutakin kuin sotilaallisen aseellisen hyökkäyksen. Artikla viisi voitaisiin Karoliina Honkasen mukaan ottaa käyttöön myös kyberhyökkäyksen tai vaikka avaruudesta kohdistuvan uhkan suhteen.

Olennaista on, milloin Naton jäsenmaat yksimielisesti arvioivat turvallisuuden ja vakauden olevan uhattuna niin, että artikla viisi on syytä aktivoida,

– Päätöksenteko ei harmaan alueen uhkissa ole helppoa, kun toimitaan sotilaallisen voimankäytön kynnyksen alapuolella. Kyetäänkö päätöksiä tekemään ketterästi epäselvemmissäkin tilanteissa, jos ei pysty suoraan osoittamaan mikä valtio tai toimija on toimen takana? Nato-jäsenmaissa on luottamus siihen, että konsensus löytyy tarpeen vaatiessa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Natossa tehtävät päätökset vaikuttavat myös Suomeen riippumatta siitä liitytäänkö jäseneksi vai ei esimerkiksi silloin, kun lähialueelle tuodaan joukkoja. Honkasen mukaan Suomen Nato-yhteistyössä on korostunut Itämeren alueen yhteinen tilannetietoisuus.

– Myös mahdollisena jäsenenä Suomi tarvitsisi vahvan kansallisen puolustuskyvyn. Suomen tärkein panos Natossa olisi kykymme puolustaa omaa aluettamme uskottavasti. Suomi päättäisi edelleen itse esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudesta. Jäsenyys ei myöskään velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja. Sotilaallinen huoltovarmuus taas paranisi meriyhteyksien turvaamisen ja varaosien saatavuuden kannalta.

Suomi mahdollisesti osallistuisi jäsenenä rauhan aikana esimerkiksi Naton ilmanvalvontatehtäviin tai sotilaalliseen läsnäoloon Baltiassa tai Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan, joista tehtäisiin erillinen kansallinen päätös.

Selonteko: Yhteinen puolustus ja turvatakuut olisivat Suomelle merkittävintä Nato-jäsenyysantia – Venäjä-suhteissa pitäisi varautua jännitteiden kasvuun, toisaalta Suomen liikkumatila uhkaa kaveta, jos Venäjän etupiiripyrkimyksiin ei reagoida

Suomen valtion tämän vuoden budjetti on 5,1 miljardia euroa. Nato-jäsenyyden suora ja välitön kustannus olisi Honkasen mukaan arviolta noin 50–65 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä sisältäisi esimerkiksi maksuosuuden yhteisiin budjetteihin ja henkilöstökustannuksia.

Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle 1,0–1,5 prosenttia nykyisestä puolustusbudjetista. Lisäksi yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on, että puolustusmenoihin käytetään kaksi prosenttia BKT:stä, minkä Suomi täyttää jo hävittäjähankintojen myötä. Lisäksi uuden materiaalin hankintaan tulisi käyttää 20 prosenttia puolustusbudjetista, jonka Suomi myös täyttää.

Päivitetty 17.5. kello 15.55 tiedolla eduskunnan päätöksestä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Matti Vanhanen loi Porvoossa uskoa ja luottamusta opiskelijoihin – maailmantilanne ja Nato puhuttivat Haaga-Heliassa