Kallioluolan hintalappu olisi nyt kymmeniä miljoonia – Porvoon ytimeen suunniteltu väestönsuoja olisi toiminut parkkihallina

Porvoon keskustaan osin Vanhan Porvoon alle suunniteltiin 1990-luvun alussa kallioluola väestönsuojaksi 6 000 ihmiselle. Hanke ei koskaan toteutunut, mutta voimassa olevassa kaavassa kallioluola on yhä mukana.

Rauhan aikana luola olisi toiminut tuhannen auton parkkihallina, jonne suunniteltiin ajettavan kahta ajoramppia myöten.

Vuonna 1996 kallioluolan kustannuksiksi arvioitiin lähes 53 miljoonaa markkaa. Nykyrahassa se olisi vajaat 20 miljoonaa euroa. Sillä summalla ei nykyään saisi pysäköinti-väestönsuojalaitoksesta kuin pienen osan.

Kauniina kevätpäivänä Vanhassa Porvoossa on arkenakin ihmisiä liikkeellä.

Mari-Anne Norring pysähtyy Myllykivipuistossa miettimään, olisiko kallion sisään louhittu parkkihalli hyvä vai huono asia. Jos luola olisi rakennettu, se sijaitsisi jossain Norringin jalkojen alla.

– Tavallaan olisi hyvä, että autot olisivat maan alla. Toisaalta en tykkää, että äiti Maata kaivellaan, hän naurahtaa, mutta kallistuu silti luolan kannalle.

Nykyisin Kangasalla asuva entinen porvoolainen Pauli Lumme katselee poikansa Mikan kanssa Borgströmin puiston maisemia. Isä ja poika asuivat Porvoossa juuri silloin, kun parkkiluolasta keskusteltiin.

– Porvoossa joutuu etsimään parkkipaikkaa, isä miettii ja poika on samoilla linjoilla.

Niinpä parkkihalli ei tunnu hassummalta idealta, vaikka vuosien takaista suunnitelmaa ei muista kumpikaan.

– Halli, jos vain kaupunki sen maksaa, Pauli Lumme summaa.

Vaativiin rakentamiskohteisiin kuten kalliorakentamiseen erikoistuneen Kreaten vastaava työnjohtaja Olli Wéman antaa karkean arvion kallioon louhittavan parkkihalli/väestönsuojan kustannuksista. Kreate on ollut rakentamassa muun muassa Kimolan kanavan huvivenetunnelia sekä Helsinki-Vantaan lentokentän B2-laajennuksessa louhittua uutta kuilua, jolla laajennus yhdistettiin olemassa olevaan Kehärataan.

Hyviä puolia on erittäin, erittäin paljon.

Olli Wéman, Kreate

Esimerkiksi Oulussa valmistui Kallioparkki Kivisydän 2015. Sen rakentamis- ja rakennuttamiskustannukset olivat 68 miljoonaa euroa.

– Speksit ovat aina speksit, mutta karkeasti arvioiden hinta olisi noin 130 euroa per kuutio. Jos rakennetaan noin 200 000 kuution kalliotila, jonne suurin piirtein mahtuu tuhat autoa, niin siitä hinnan voi suurin piirtein laskea. Se on hyvin, hyvin karkea arvio. Summa koskee vasta kalliorakentamista, sen päälle tulevat sisusrakentaminen päälle, joka olisi toinen mokoma. 50 miljoonalla eurolla voisi päästä jo alkuun.

Wéman huomauttaa, että vaikka hintalappu on iso, hyviäkin puolia löytyy: maan pinnalla tilaa säästyy ja samalla voidaan rakentaa väestönsuoja.

– Hyviä puolia on erittäin, erittäin paljon, jos julkista liikennettä sijoitetaan maan alle. Hyödyt ovat merkittävät tonttimaan ja kansantalouden suhteen. Lisäksi kallioon louhittu luolasto on tietenkin kestävä.

Oulussa valmistui Kallioparkki Kivisydän 2015. Sen rakentamis- ja rakennuttamiskustannukset olivat 68 miljoonaa euroa.

Oulun Kivisydämen pysäköintiluolastossa on 900 autopaikkaa, sekä kaksi ajoluiskaa ja yhdeksän henkilökulkua keskustan alueen kiinteistöihin ja katualueelle.

Kivisydämessä autopaikan hinnaksi tuli 73 000 euroa.

Väestönsuojana Kivisydämessä on tilaa 3 000 hengelle.

Alkuperäinen 73,5 miljoonan euron kustannusarvio alittui ja Kivisydämen hinnaksi tuli lopulta 68 miljoonaa euroa.

Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Kari Broström toteaa ”kaupunkijärjellä”, että Kivisydämen kokonaiskustannuksia väestönsuojakäyttö todennäköisesti nosti. Hän ei työskennellyt Oulun kaupungilla silloin kun Kivisydäntä rakennettiin.

– Totta kai tietyt toimenpiteet pitää tehdä, kuten mahdollisuus puhtaaseen ilmaan, kulkuun ja sulkemiseen. Jos kyseessä olisi pelkä autohalli, niin tietysti [väestönsuoja] lisää kustannuksia. On tietyt lakisääteiset velvoitteet, joiden pitää olla kunnossa.

Pelastusviranomaisten vaatimus on, että väestönsuoja on saatava käyttöön 72 tunnissa.

– Sanoisin, että siinä tilassa käyttöönottomahdollisuus on huomattavasti nopeampi, hän toteaa Kivisydämestä.

Kivisydämen parkkiluolasta koko tila ei ole otettavissa väestönsuojakäyttöön.

Kivisydän rahoitettiin osittain kaupungin ennakkoon keräämillä autopaikka- ja väestönsuojelumaksuilla.

Porvoon vuosikymmenten takainen hanke suunniteltiin rahoitettavan muun muassa rakennusoikeuden ja parkkipaikkojen myyntituloilla.

Porvoon kaupungin toimeksiannosta Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd teki esisuunnitelman pysäköintisuojasta vuonna 1990. Ensimmäinen suunnitelma oli lopullista pienempi: esisuunnitelmassa suojaan olisi mahtunut 500 autoa ja väestönsuojaa 1 500 ihmiselle. Rakentamisen kustannusarvio oli 52,7 miljoonaa markkaa.

Myöhemmin suunnitelma laajeni kolmivaiheiseksi ja koko hankkeen hintalappu kohosi 143 miljoonaan markkaan. Viimeinen, kolmosvaihe, oli määrä toteuttaa 2010-luvulla.

Kun esisuunnitelmaa arvioitiin keväällä 1993, mukana oli myös edustajia myös rakennusyhtiö YIT:stä. Autopaikan hinnaksi arvioitiin silloin 69 000 markkaa, ilman väestönsuojan aiheuttamia lisäkuluja kustannus olisi ollut noin 58 000 markkaa. Lisäksi todettiin, että lama oli laskenut hintaa: edellisenä vuonna kalliosuojan keskimääräinen hinta oli ollut noin 90 000 markkaa.

Kokousmuistion lopuksi todettiin, että talouden kannalta rakentamisajankohtaa pystyttäisiin vielä hyödyntämään sillä edellytyksellä, että hanketta alettaisiin toteuttaa pikaisesti.

Hämeenlinnassa kaavaillun parkkihallin yhden autopaikan kustannuksiksi on laskettu 50 000 euroa. Lahden kauppatorin alle rakennettiin 600 autopaikkaa. Lahdessa parkkihallia ei rakennettu väestönsuojaksi.

130

euroa kuutio on karkea kustannusarvio.

Fakta

Kallioluola

1990-luvun puolivälissä suunnitellussa kallioluolassa olisi ollut tilaa 6 000 ihmiselle. Ajatus oli rakentaa kaksi luolaa kahdessa vaiheessa, ja että ne voisivat toimia myös erikseen.

Kallioluolat suunniteltiin rakennettavaksi osittain Vanhan Porvoon alle, Vuorikadun ja Kallenlinnankadun väliselle alueelle Mannerheiminkadun pohjoispuolella. Alue kattaa muutamia kortteleita.

Kaavatyö sidottiin keskustan pysäköintiselvitykseen. 1990-luvun alussa puolen kilometrin säteellä asui noin 3 000 ihmistä ja työpaikkoja oli nelisentuhatta.

Ajoyhteydet Kaivokadulta ja Kallenlinnankadulta.

Kävely-yhteydet Kallenlinnankadulta, Kaivokadulta, Rihkamakadulta, Papinkadulta, Käräjäaukiolta ja Rihkamakadun VPK:n tontilta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut