"Mieli menee pakene tai taistele -tilaan" – Paniikkihäiriö on katkaissut monta Veli-Matin, 27, työsuhdetta – siksi hän uskoo, että mielenterveysongelmista kannattaa puhua myös työpaikalla

Kädet tärisevät, sydän hakkaa, henki ei kulje. Veli-Matti Tamminen saa paniikkikohtauksen keskellä työvuoroa huhtikuisena kevätyönä. Takaovesta ulos hermosauhulle. Sekään ei vie vapinaa pois.

Pomo tulee selän taakse kysymään mitä tapahtui, mutta kun huomaa Tammisen kohtauksen, kysyy, onko kaikki hyvin. Jo se vähän helpottaa. Lopulta kylmä vesi kasvoilla laskee sykettä pikkuhiljaa ja kohtaus on vartin päästä ohi. Hän palaa takaisin dj-pöydän taakse ja jatkaa karaokejuontoaan Barracudassa, porvoolaisessa karaokebaarissa.

Näin pahaa paniikkikohtausta Tamminen ei ole saanut vuoteen.

27-vuotias Veli-Matti Tamminen on paljasjalkainen porvoolainen. Suuren osan lapsuudestaan hän vietti Pernajan Koskenkylässä, mutta perheen tie vei takaisin Porvooseen lasten harrastusten vuoksi. Lapsuus ei ollut Tammiselle helppoa aikaa.

– Olin todella impulsiivinen. Saatoin syttyä nollasta sataan, ja joskus edelleenkin. Lapsena epäonnistuminen saattoi tulla itkuna ja raivona ulos.

Pienetkin tilanteet johtivat raivokohtaukseen, jossa hän saattoi heitellä kiviä, kaataa pulpetteja ja pyrkiä repimään seiniltä kaiken irtonaisen.

Ulkopuolisuus. Sillä sanalla Tamminen kuvailee kouluaikaansa.

– Minua ei kutsuttu niin paljon synttäreille tai kavereiden luo. Minua saatettiin pelätä, koska suutuin niin nopeasti ja raivokohtaukset olivat pahoja.

Tilanne muuttui, kun Tamminen siirtyi 11-vuotiaana Porvooseen kouluun. Pelätystä ja muille köniin antavasta pojasta tulikin itse kiusattu.

– Se kääntyi niin päin, että minua pahoinpideltiin. He yrittivät saada minut suuttumaan, koska tiesivät, että suutun helposti. Opettelin kuitenkin hillitsemään raivokohtauksia, enkä enää näyttänyt sitä ulospäin, Tamminen kertoo.

Impulsiivisuus ei aina ollut huono asia. Se antoi räjähtävyyttä urheilussa, ja Tamminen harrastikin jalkapalloa ja salibandyä. Toisaalta aggressiivinen asennoituminen muita pelaajia kohtaan toi haasteita.

Täysi-ikäisyyden kynnyksellä vuonna 2012 Veli-Matti Tamminen joutui Kellokosken sairaalan suljetulle osastolle viisipäiväiselle kriisijaksolle.

– Parisuhteessa meni huonosti ja tilanne ajautui siihen, että tuli todella voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia ensimmäistä kertaa koskaan, hän kertoo.

Perheessäni ja lähipiirissäni ei juurikaan puhuttu mielenterveysongelmista.

Vasta silloin Tammiselle selvisi, että hänelle on diagnosoitu jo 12-vuotiaana muu samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö, jossa bordeline-piirteitä, eli kyseessä on epävakaa persoonallisuushäiriö. Kellokoskella hänelle diagnosoitiin myös paniikkihäiriö. Tamminen myös arvelee, että on kärsinyt ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöstä koko ikänsä.

– Olin 17-vuotiaaksi saakka ”normaali”. Kukaan ei ikinä maininnut minulle mistään diagnooseista, vaikka minulla oli ongelmia ja kävin juttelemassa eri ammattilaisille.

Jo keväällä 2005 Tamminen oli lastenpsykiatrin tutkimuksessa ja seuraavana vuonna hän aloitti intensiivisen psykoterapian.

– En edes ymmärtänyt diagnoosien käsitettä ennen Kellokoskea. Perheessäni ja lähipiirissäni ei juurikaan puhuttu mielenterveysongelmista ikinä ääneen. Olen tietyllä tapaa katkera siitä, ettei näistä asioista puhuttu, vaan siliteltiin vain päätä. Koen, että minun olisi ollut helpompi tutustua itseeni, Tamminen sanoo.

Lopulta Tamminen näki lääkärinlausunnot ja diagnoosin.

Nykyisin Tamminen asuu omillaan yksin, mutta Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen tukemana. Tuki muodostuu lähinnä keskustelemisesta joka toinen viikko sekä aivan tavallisesta vuokra-asunnosta. Hän käy kolmen viikon välein kunnallisessa toimintaterapiassa.

Myös vanhemmat ja Porvoossa asuvat sukulaiset ovat olleet suurena tukena Tammiselle.

– Minulla on parempi tukiverkosto kuin monella muulla.

Siitä hän on kiitollinen. Vahvan tuen olemassaolo on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että siihen on ollut helppo tukeutua, eikä ole tarvinnut yrittää itse. Kun Tamminen muutti kolmannen kerran omilleen vuonna 2020, hän oli todella rikki, ja apu oli tarpeen.

– Aluksi sain ehkä liikakin tukea, koska en osannut kertoa omasta tilanteestani tarkasti. Myöhemmin siihenkin löytyi onneksi sopiva tuki, niin että elämänlaatuni parani, hän sanoo.

Nykyisin Tammisella on edunvalvoja, joka esimerkiksi hoitaa Tammisen vuokranmaksun ja tekee kela-hakemukset.

Nyt hänen tavoitteenaan on vähentää vanhemmiltaan saamaansa tukea ja alkaa pärjäämään enemmän itse. Hän sai juuri töitä huoltoaseman pisteeltä Tarmolasta. Barracudassa hän työskentelee joka viikonloppu.

Barracuda oli ensimmäinen työpaikka, jossa Veli-Matti Tamminen kertoi mielenterveysongelmistaan etukäteen, ennen kuin mitään ehti tapahtua. Aiemmissa työsuhteissa hän on pimittänyt asiaa niin pitkälle kuin mahdollista.

– Se on ehkä ollut virhe. Kun kerroin siitä aikaisessa vaiheessa, olen saanut huomattavasti enemmän ymmärrystä kun aiemmin. Potkuja en ole kuitenkaan koskaan saanut ongelmieni vuoksi, vaan olen päättänyt työsuhteet itse, hän kertoo.

Usein elämän kriisi, kuten parisuhteen päättyminen heijastuu usein töihin hyvin voimakkaasti.

Viimekertainen paniikkikohtaus ei kuitenkaan tällä kertaa vienyt elämää raiteiltaan, vaan pikemminkin oli vahvistava kokemus. Myös työ Barracudassa jatkuu.

Asiakkaiden kanssa syntynyt sanaharkka laukaisi trauman lapsuudesta, jossa opettaja läksyttää Tammista. 20 vuotta kestänyt terapia on auttanut Tammista ymmärtämää kohtausten juurisyitä.

Paniikkikohtauksen aiheuttaa usein tilanne, josta ei pääse pois. Paniikkihäiriön vuoksi Tammisen mieli menee pakene tai taistele -tilaan, ja jos ei voi paeta, täytyy taistella. Hän uskoo, että myös lapsuuden raivokohtaukset ovat osin johtuneet siitä.

Tamminen ei pidä epäreiluna sitä, että on joutunut kamppailemaan epävakaan persoonallisuushäiriön ja ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriön kanssa koko elämänsä.

– Ilman niitä en olisi tässä, missä olen nyt. Vaikka häiriöiden huonot puolet ovat todella pahat, hyvät puolet taas näen tietyllä tavalla lahjoina.

Tamminen sanoo, että hän esimerkiksi pystyy antamaan karaokejuontajana muille hyvän fiiliksen ja tsemppaamaan asiakkaita laulamaan paremmin.

Hän kirjoittaa pohdintoja elämästään häiriöiden kanssa Joskus elämä satuttaa -nimiseen blogiinsa.

Yksi asia Tammista kuitenkin harmittaa.

– Olen menettänyt monta ystävää näiden oireilujen vuoksi. En ole aina osannut valita oikeita sanoja tai olen käyttäytynyt voimakkaasti tunteesta käsin, jolloin toista loukkaa ilman, että itse tajuaa sitä. Joitakin ihmisiä kaipaan yhä tänäkin päivänä, Tamminen myöntää.

– Kaikkea en pysty korjaamaan varmaan ikinä, Tamminen toteaa.

Tällä hetkellä Tamminen on sinkku, mutta sanoo, että on haaveillut isäksi tulemisesta 16-vuotiaasta saakka. Juuri nyt Tamminen kuitenkin keskittyy omillaan pärjäämiseen ja oman itsensä kehittämiseen, ennen kuin hyppää uuteen parisuhteeseen. Matka on vielä pitkä, mutta kiire ei ole. Iän tuoma rauhallisuus on lievittänyt impulsiivisuutta.

– En ole menossa samalla tavalla ”juosten sotimaan”, vaan nyt pitää muistaa malttaa, hän sanoo.

Diagnoosit

Epävakaa persoonallisuushäiriö

Häiriölle on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus.

Ihmissuhteet ovat usein intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn.

Hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti ja toistuvat itsemurhayritykset.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Keskeisiä oireita ovat jatkuva itsepintainen ahdistuneisuus, huolehtiminen ja pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua.

Ahdistuneisuus ei liity vain johonkin tiettyyn asiaan, eikä esiinny vain kohtauksittain.

Paniikkihäiriö

Paniikkikohtausten lisäksi paniikkihäiriöön liittyy usein pelkoa kohtausten uusiutumisesta tai huolta kohtausten seurauksista.

Voi pelätä, että kohtaus on merkki fyysisestä sairaudesta tai ”hulluksi tulemisesta”.

Voimakkaiden paniikkikohtausten aikana saattaa pelätä jopa kuolevansa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut