Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mika Waltarin kodin museointi ei onnistunut, nyt se on laitettu myyntiin – kalusteista suurin osa on nyt siirretty varastoon

Helsingissä toimii lukuisia kotimuseota, joiden tarkoituksena on vaalia taiteilijoiden, kirjailijoiden ja mesenaattien aineellista perintöä.

Aina ei merkkihenkilöiden kodin museoiminen kuitenkaan onnistu.

Maineikkaan kirjailijan Mika Waltarin koti Töölössä on ollut tyhjillään vuodesta 1979, jolloin kirjailija kuoli. Hän ehti asua samassa kodissa vuodesta 1932 lähtien.

Perikunta on yrittänyt vuosikausia saada kodille museon statusta, mutta se ei ole onnistunut. Waltarin tyttärenpoika Joel Elstelä on ollut jo pitkään turhautunut Waltarin kodin tilanteeseen.

– Kyllä kotimuseohanke on nyt lopullisesti kuopattu. Waltarin kodin museoiminen ei kerta kaikkiaan kiinnostanut mitään tahoa, joten siitä päätettiin luopua, Elstelä kertoo.

– Asunnon kalusteista suurin osa on nyt siirretty varastoon, joten Mikan kodissa ei ole enää mitään nähtävää. Varsinainen taide on siirretty muualle jo aiemmin.

Mika Waltarin koti on ollut myynnissä helmikuusta lähtien ja hintapyyntö on hieman vajaat 1,3 miljoonaa euroa.

– Kiinnostuneita on ollut varsin paljon, mutta kauppoja ei tähän mennessä ole syntynyt, Elstelä kertoo.

Taiteilijoiden kotien museoiminen saattaa olla hankalaa myös siksi, että kovinkaan moni asunto ei ole tarkoitettu näyttelytilaksi.

– Koti voi olla sokkeloinen ja ahdas. Yleensä kotimuseot sijaitsevat kerrostaloissa, jolloin pitäisi ottaa huomioon myös talon muut asukkaat. Suuria kävijämääriä ei siis näihin museoihin voida kerrallaan ottaa, kertoo Museoliiton viestintäpäällikkö Tuuli Rajavuori.

Helsingissä on kaikesta huolimatta toiminnassa useita museoituja taiteilijoiden ja taidekeräilijöiden koteja, jotka vetävät seiniensä sisälle runsaasti kävijöitä. Osa museoista on avoinna vain tilauksesta tai muutamana päivänä viikossa.

Yksi näistä on Töölössä sijaitseva taidekoti Kirpilä, joka viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa.

Kirpilässä on esillä intohimoisen taidekeräilijän Juhani Kirpilän ja hänen elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin mittava taidekokoelma. He asuivat 350-neliöisessä funkistalossa vuosina 1979–1988.

– Koronarajoitusten poistuttua museovieraat ovat palanneet takaisin. Tällä kaudella kävijöitä on ollut noin 650, mikä on hyvä määrä, kertoo museon amanuenssi Pia Hyttinen.

Pohjoisen Hesperiankadun Kirpilä on avoinna yleisölle keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Katajanokalla sijaitseva Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo avasi ovensa vuonna 2003.

Tämän kotimuseon tarkoitus on säilyttää pariskunnan koti sellaisena kuin se heidän eläessään oli ja tarjota yleisölle mahdollisuus kokea aikamatka 1900-luvun tyypillisessä porvariskodissa.

Moni kotimuseo toimii säätiön ylläpitämänä. Tällaisia museoita ovat esimerkiksi Virkin käsityöaiheinen kotimuseo sekä Reitzin säätiön kokoelmat Töölössä.