Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Gammelbacka-uudistus käynnistyy – "Tarvitaan ensisijaisesti koulu esi- ja perusopetusta varten"

Porvoon kaupunki on lähtenyt isosti suunnittelemaan Gammelbackan ja sen lähialueiden uudistamista.

– Gammelbackaan tarvitaan ensisijaisesti koulu esi- ja perusopetusta varten, sekä mahdollisesti myös uusia tiloja kirjasto- ja nuorisopalveluille, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo tiedotteessa.

Sivistyslautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät tarvekartoitusta seuraavissa kokouksissaan. Kun tarvekartoitus on valmistunut, voidaan aloittaa Gammelbackan asemakaavatyö ja sen rinnalla myös esi- ja perusopetuksen hankesuunnittelu. Näin mahdollisia investointipäätöksiä voidaan tehdä.

Asemakaavatyössä asukkaita osallistetaan edelleen, ja kaava voi näillä näkymin valmistua aikaisintaan vuonna 2024.

Uusien tilojen rakentaminen on myös rytmitettävä kaupungin muiden investointien, kuten uusien päiväkotien ja Kokonniemen liikuntakeskuksen kanssa.

– Vuosille 2024–2027 kohdistuu tämänhetkisen arvion mukaan noin kaksinkertainen investointipaine, eli investointeja täytyy porrastaa ja vaiheistaa pidemmälle aikavälille, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kuvailee tiedotteessa.

Gammelbackan alueelle sijoittuvia uusia tai korvaavia rakennuksia ja esimerkiksi uusia liikenneratkaisuja varten on laadittava asemakaavan muutos.

Kaavoituksessa on otettava huomioon Gammelbackan alueen kaupunkirakenne, olemassa oleva rakennuskanta ja muu ympäristö. Koulun ja siihen liittyvien tilojen sijainti alueella kytkeytyy kaupunginosan laajempiin kehittämissuunnitelmiin.

– Gammelbackan asemakaavamuutoksen tavoitteena on luoda mahdollisuudet kehittää siitä toimiva, houkutteleva ja viihtyisä alue, kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren kertoo tiedotteessa.

– Gammelbackassa on hienoja erityispiirteitä, kuten kartanonpuisto ja ajalleen tyypillinen ja eheä kerrostalokanta. Segregaation ehkäiseminen on tärkeää, ja kehitystarpeita on myös keskustan liikenneratkaisujen, sekä koulun, monitoimitalon ja liikekeskuksen ympäristössä, hän jatkaa.

Peipon koulun ja Gammelbackan monitoimitalon tarvekartoitus osoittaa tarpeen koululle ja muille palveluille.

– Gammelbackan alueella tarvitaan tulevaisuudessakin iso alakoulu, jossa on esiopetuksen lisäksi vuosiluokat 1–6 kolmella rinnakkaisluokalla, Sari Gustafsson toteaa.

– Tämä on tärkeä tieto, koska väestön ikääntymisen myötä oppilasmäärät laskevat merkittävästi niin Porvoossa kuin koko Suomessakin. Oppilasmäärän ei ennakoida vähenevän Gammelbackassa, joten kouluverkon karsintaa ei tulevina vuosina voi kohdistaa Gammelbackaan, hän jatkaa.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 7–12-vuotiaiden määrä vähenee Suomessa 84 058 lapsella ja 13–15-vuotiaiden määrä 23 285 nuorella.

Porvoon kaupungin väestörekisteripohjainen oppilasrekisterin 10/2021 mukaan Porvoossa on suomenkielisessä perusopetuksessa vuosiluokilla 1–6 lukuvuonna 2028–2029 noin 700 lasta nykyistä vähemmän, eli alakouluikäisten lasten määrä vähenee lähes yhtä paljon, kuin Keskuskoulussa ja Tolkkisten koulussa on oppilaita yhteensä tällä hetkellä.

Optimistisimmat väestöennusteet huomioivat alueen tulevan kaavoituksen ja kasvun vaikutuksen väestönkasvuun. Tämän optimistisimman ennusteen mukaan läntisen Porvoon eli Hamarin ja Tolkkisten koulujen alueella asuvien alakouluikäisten lasten määrä laskee noin 165 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Peipon koulussa määrä pysyy suunnilleen ennallaan.

– Pidemmällä tähtäimellä oppilasmääräpaineita on järkevää purkaa muuttamalla oppilaaksiottoalueiden rajoja ja tasaamalla koulujen oppilasmääriä, Gustafsson painottaa.

Lisäksi on arvioitu myös Albert Edelfeltin pienluokkien tulevaa sijaintia. Pienluokkien tulevasta sijoittumisesta tehdään vielä erillinen selvitys. Tarveselvitystyöryhmän mukaan alaluokkien ja vapaa-ajan palveluiden yhdistäminen Pääskytien kouluun ei ole perusteltua.

Tarvekartoituksessa kiireellisimmäksi on asetettu uuden koulun tilanteen ratkaiseminen. Nykyinen Peipon koulu on vuodelta 1974. Koulu on peruskorjattu 2000-luvulla. Viime vuosina rakennuksen ongelmakohtia on korjattu siten, että rakennuksessa voi toimia turvallisesti.

– Koulurakennus on tulossa käyttöikänsä päähän. Kun se uudistetaan, on järkevää miettiä miten nykyisten monitoimitalon, palvelu-/hyvinvointikeskuksen ja Gammelbackan liikekeskuksen tarpeita voi mahdollisesti ratkaista yhteistyössä. Hankesuunnittelu ja kaavoitus kulkevat näiltä osin käsi kädessä, toimitilajohtaja Mikko Silvast kertoo tiedotteessa.