Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Luonnonläheinen, mutta suurelle yleisölle tuntematon – kolmannes ei tunnista Askolaa lainkaan Uudenmaan kunnaksi

Askolan kunnalla on meneillään brändityö kunnan tunnettuuden parantamiseksi. Tämän osaksi kunta teetätti Innolink Reseach Oy:llä kuntakuvatutkimuksen antamaan taustatietoa kehittämistyöhön. Tutkimus korosi kunnan tiedotteen mukaan sitä, että Askolan on tuotava paremmin esille erityislaatuaan.

Kuntakuvatutkimukseen vastasi 500 kuluttajaa Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Päijät-Hämeestä, joista tulee muuttoliikettä Askolaan. Lisäksi sisäisessä itsearviossa Askolan asukkaat, kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt kertoivat näkemyksiään.

Uudenmaan kiinnostavimpia tai houkuttelevampia kuntia kysyttäessä vain aniharvalle tuli ensiksi mieleen Askola. Yksitoista vastannutta mainitsi Askolan, kun pyydettiin mainitsemaan ensimmäisenä mieleen tuleva kunta Uudellamaalla poislukien pääkaupunkiseudun suuret kaupungit.

Eniten mainintoja sai Porvoo, sen jälkeen tasavahvasti Lohja, Hyvinkää, Kerava ja Kirkkonummi. Tarkennettaessa itäiseen Uusimaahan Askola on neljännellä sijalla. Tässä vaiheessa vastaaja ei tiennyt tutkimuksen toteuttajaa. Kun se selviää, vastaajista 22 prosenttia tuntee Askolan ja 42 prosenttia tietää missä se sijaitsee. Kolmannes ei tunne Askolaa lainkaan, kolmannes satunnaisesta vastaajajoukosta on käynyt Askolassa.

– Etenkin ensimmäisen mieleen tulevan kunnan kysyminen on armoton, myöntää viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen Innolink Researchilta.

– Tunnettuutta tarvitaan merkittävästi lisää. Brändityö on siis paikallaan.

Partasen mukaan kunnat haluavat kovassa kilpailutilanteessa erottua toisistaan, minkä vuoksi kuntakuvatutkimuksia tehdään nyt paljon.

– Muuttoliikkeen ehdot ovat monella tapaa ainakin joksikin aikaa muuttuneet koronan myötä, Partanen sanoo.

Myönteisten, vastaajan itse antamien Askolan mielikuvien kärjessä ovat rauhallisuus, kauneus, luonto, läheisyys, pienuus, viihtyisä, maaseutu ja hyvä. Negatiivisissa korostuvat pienuus, kaukaisuus ja tuntemattomuus.

Ulkopuoliset vastaajat näkevät Askolan tavallisimmin luonnonläheisenä, turvallisena, aitona ja lapsiystävällisenä, mutta näistäkin arvioista vahvana näyttäytyy vain luonnonläheisyys.

Viidennes muualla asuvista voisi varmasti tai mahdollisesti harkita Askolaa asuinpaikaksi. Kiinnostuneet arvostavat sijaintia suuriin kaupunkeihin nähden, maaseutumaista ympäristöä, edullisia asumiskustannuksia ja luonnonläheisyyttä.

Askolalaisia vastasi kyselyyn vain 112, ja he arvioivat kuntaansa ulkopuolisia laimeammin. Partanen näkee vastanneiden määrän pienenä.

– Ovatko tyytyväiset jättäneet vastaamatta? Perusteina kritiikille mainitaan esimerkiksi liikenneyhteydet, palvelut ja huoli lapsiperheiden ja nuorten tilanteesta.

Asukkailla on kuitenkin ideoita Askolan kehittämiseksi. Tunnettuuden parantamiseksi ehdotetaan esimerkiksi kunnan yleisten alueiden kuntoon laittamista, parhaiden puolien mainostamista nykyistä voimakkaammin, lapsiperheiden palveluiden parantamista, rehellistä ja huumorintajuista kuntamarkkinointia, sosiaalisen median hyödyntämistä, tapahtumien järjestämistä, asukkaista ja asumisviihtyisyydestä huolehtimista ja nykyisten nähtävyyksien parempaa hyödyntämistä.

Askolalaiset toisivat ylipäätään esille positiivisia asioita. Varo iloista Askolaa -merkki saa useita kiittäviä palautteita.