Ryöstörikosten määrä kääntyi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella huomattavaan kasvuun jo vuonna 2020, ja kasvu on ollut valtakunnallista. Suurimassa osassa ryöstörikoksista on poliisin tiedotteen mukaan vähintään yksi alaikäinen epäilty.
– Määrät ovat kasvaneet Itä-Uudellamaalla edelleen vuoden 2022 aikana. Syyskuun loppuun mennessä eriasteisia ryöstörikoksia oli ilmoitettu 318. Kasvu on ollut voimakkainta Vantaalla, jossa ryöstörikosten määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2021 verrattuna. Tekopaikat painottuvat selkeästi joukkoliikenne- ja radanvarsiasemien läheisyyteen, kertoo rikoskomisario Sampsa Aukio tiedotteessa.
Epäiltyjen määrä on suurempi kuin ilmoitettujen ryöstörikosten. Ryöstörikoksia tutkitaan keskitetysti maaliskuussa aloittaneessa ennalta estävän toiminnan yksikössä. Sen vastuualueena on tutkia 15-17-vuotaiden epäiltyjen rikokset. Aukion mukana nuorten osuus epäillyistä on merkittävä, mikä on huolestuttavaa.
– Nuorten ja erilaisten nuorisoryhmittymien osuus epäillyistä tekijöistä on kasvanut erityisesti Vantaalla, mutta myös Porvoossa ja Hyvinkäällä. Epäillyt ovat valtaosin poikia tai miehiä ja epäiltyjen kansalaisuus on suurimmassa osassa tapauksista ollut Suomi, Aukio lisää tiedotteen mukaan.
Nuorten kansallisuudet jakautuvat Itä-Uudellamaalla ryöstöissä kuten muissakin rikoslajeissa. Ryöstörikosten tekijät eivät poliisin tietojen mukaan ole varsinaisesti katujengien jäseniä, vaikka jengimäistä käyttäytymistä on havaittavissa.
– On tärkeää, että nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen puututaan riittävän varhain ja tehokkaasti, etteivät ryhmittymät ala järjestäytymään jengeiksi.
Etenkin nuorten tekemät ryöstörikokset sijoittuvat radanvarsipaikkakunnille ja julkisille paikoille, kuten kauppakeskusten ympäristöihin. Näissä paikoissa paikalliset nuoret usein viettävät vapaa-aikaansa ja niiden läheisyyteen saatetaan usein sopia erilaisia nettikauppoihin liittyviä myyntitilanteita.
– Osa näistä myyntitilanteista liittyy huumausainekauppaan, Sampsa Aukio sanoo.
Väkivallan todellinen käyttö ja sillä uhkaaminen ovat myös yleisiä. Uhkausta tehostetaan usein teräaseella, mutta kynnys sen käyttämiseen vaikuttaa poliisin mukaan olevan melko korkea.
Saatu omaisuus, kuten puhelimet, kuulokkeet, merkkivaatteet ja lompankko, on usein arvoltaan pieni teon väkivaltaisuuteen ja rikoksesta odotettavissa olevaan tuomioon nähden.
Poliisi pyrkii tutkimaan ryöstörikokset tehokkaasti ja laadukkaasti, ja että epäilty menettää saamansa rikoshyödyn.
Poliisi korostaa tiedotteessa erityisesti muiden viranomaisten ehkäisevän moniammatillisen työn merkitystä nuoren rikollisuuden lopettamiseksi, koska poliisin pitäisi olla viimeinen, joka tilanteeseen puuttuu.
Poliisi pyrkki tavoittamaan nuoret ja puuttumaan rikoskierteeseen mahdollisimman varhain. Rikoskomisario Asko Sartasen mukaan keskiössä on kouluissa tehtävä työ ja yhteistyö kouluviranomaisten kanssa.
– Poliisin läsnäolo kouluissa pitää olla jatkossakin osa ennalta estävää työtä. Laillisuuskasvatus ja aktiivinen puuttuminen kouluissa tapahtuviin turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin on tärkeää, Sartanen painottaa.