Runeberg-kirjallisuuspalkinto | Runoilija Silja Järventausta liikkuu "kielen ja sisällön yhteismaalla tunteellisella maaperällä”
Elämänmakuisten runojen tekijä inspiroituu muun muassa häiritsevistä tunteista. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää – ainakaan heti.
Ensimmäisen sivun lauseet puhuttelevat, ajattelevat, koskettavat, tietävät sen, mistä puhuvat. Asioita voi nähdä, ilmaista. Kirjallinen ilmaisu piirtää mieleen tietynlaisen kuvan; se on valokuva tietynlaisesta maisemasta. Ehkä sielunmaisemasta? Jo ensimmäisellä sivulla virittyvät monet aistit; visuaalisuus, tunne.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.