Palkinnon saajalta edellytetään vahvoja taiteellisia ansioita.
Runeberg-palkintoehdokkaansa joulukuussa julkaissut valitsijaraati kävi kertomassa työstään ja valinnoistaan Porvoon pääkirjastossa keskiviikkoiltana. Taiteilijaprofessori Helena Sinervo, kriitikko Teemu Korpijärvi ja pohjoismaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Kaneli Kabrell nostivat esiin kriteerin kirjallisuudellisuus, jonka mukaan ehdokasteokselta edellytetään nimenomaan kirjallisia taiteellisia ansioita.
– Joukossa ei esimerkiksi ole yhtään varsinaista lukuromaania. Eli teosta, jonka sujuva tarinankerronta ja viihdyttävyys voivat olla aivan huippuluokkaa, mutta siihen on päästy samoilla keinoilla kuin koukuttavassa televisiosarjassa, Helena Sinervo perusteli.
Raatilaiset esittelivät kymmenen ehdokasteosta paikalla olleelle ja facebook-striimiä seuranneelle yleisölle. He lukivat myös otteita kirjoista ja kertoivat miten ne olivat nousseet esiin isosta joukosta.
Raatihan sai viime vuoden aikana luettavakseen noin 240 teosta. Kaneli Kabrell myönsi, että kotiin tulleiden kirjapakettien määrä tuntui välillä lannistavaltakin.
– Mutta sitten siihen tottui ja tuntui oudolta, kun kirjojen tulo loppusyksystä lakkasi, hän naurahti.
Lähtökohtaisesti jokainen raatilainen tutustuu jokaiseen teokseen, mutta alkusyksystä teosten määrän ollessa huipussaan esikarsintavastuita on hiukan syytä jakaa.
Lue lisää: Runeberg-kirjallisuuspalkinto | Jaana Rönty on yhä läsnä kulttuurissamme
Lue lisää: Runoilija Silja Järventausta liikkuu "kielen ja sisällön yhteismaalla tunteellisella maaperällä”