Monista megahiteistään tunnettu porvoolainen säveltäjä ja tuottaja Jonas Olsson on ehdolla vuoden musiikintekijäksi ja vuoden tuottajaksi Emma Gaalassa 3. helmikuuta. Lisäksi hän on mukana useissa muissa kategorioissa tuotanto- ja sävellystyön kautta.
Olsson tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Bessin kanssa, jonka vuoden biisi -ehdokkuudesta kilpailevaa Ram pam pam -kappaletta hän on ollut sanoittamassa, säveltämässä ja tuottamassa. Bess tavoittelee myös vuoden artisti-, vuoden tulokas- ja vuoden pop -ehdokkuuksia.
– Kuumaa-yhtye on ollut vähän pitempi projekti. Sen kanssa olen tehnyt töitä vuodesta 2016, ja nyt se on ehdokkaana vuoden pop-, vuoden artisti- ja vuoden bändi -kategorioissa. Lisäksi Amorphis on vuoden metalli- ja vuoden yhtye-ehdokkaana, Olsson kertoo.
Suuri määrä ehdokkuuksia tuntuu säveltäjä-sanoittaja-tuottajasta hyvältä. Uutta ehdokkaana oleminen ei konkarille ole.
– Kerran aikaisemmin olen ollut ehdolla vuoden tuottajaksi, taisi olla 2017. Muita ehdokkuuksia on joka vuosi ollut kaksi tai kolme, nyt sattui vähän useampi, hän toteaa vaatimattomasti.
Tärkeysjärjestykseen Olsson ei ehdokkuuksiaan halua laittaa. Koska tekeillä on jatkuvasti noin 12 uutta projektia, toteaa hän jo ikään kuin kytkeytyneensä hiukan irti aiemmista.
– Tietysti olen tosi ylpeä esimerkiksi Amorphiksesta. Olen tehnyt kolme heavy metal -albumia heidän kanssaan. Se on aika erilaista, normaalisti teen paljon pop-musiikkia, joten Amorphis menee selkeästi sen ulkopuolelle.
– Hieno on ollut myös Kuumaa-yhtyeen breikkaus viime vuonna. Olemme tehneet töitä yhdessä vuodesta 2016, joten breikkaus oli työvoitto. Bessin Ram pam pam on tietysti ollut ihan omissa sfääreissään. On ollut jännä seurata, miten ihmiset ovat ottaneet sen vastaan, ja miten siitä tuli vuoden radiosoitetuin ja striimatuin biisi, Olsson pohtii.
Uuden musiikin kilpailu UMK:ssa Olsson on häärinyt enemmän tai vähemmän joka vuosi noin kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna mukana olevan Kuumaa-yhtyeen Ylivoimainen-biisi on suurelta osin Olssonin käsialaa.
– Se on tehty elokuussa. En muista, että sitä olisi tehty varsinaisesti UMK:hon, tai sitten en ole vain kuunnellut tarpeeksi hyvin. Se oli mukava biisinkirjoitussessio, kappale tuli aika nopeasti. Odotan innolla, miten se pärjää.
UMK-menestys ei Olssonin mukaan kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan vain osa suurempaa polkua.
– Se kaikki, mitä kisailtana tapahtuu, on vain hauska bonus. UMK-formaatti on aika erikoinen. On aina yllätys, kuka Euroviisuihin valitaan ja kuinka se lopulta sijoittuu. Ram pam pam jäi kolmanneksi, mutta on ollut heittämällä menestyneempi kuin paremmin sijoittuneet. Näin on käynyt useina vuosina, joten olen lakannut kokonaan arvuuttelemasta lopputuloksia, Olsson naurahtaa.
Hyvässä kappaleessa tärkeintä on Olssonin mukaan tunne. Jos biisi ei herätä tunteita, on se Olssonille täysin yhdentekevä. Oman roolinsa hän näkee ratkaisukeskeisenä.
– Nautin tosi paljon siitä, kun artisti kokee tarvitsevansa apua jossakin asiassa ja saan kääriä hihat. Silloin esimerkiksi genre menettää kokonaan merkityksensä. Tosin mihin tahansa en lähde. Kasin biisistä voidaan muokkaamalla saada kymppi, mutta kolmosen biisistä voi tulla korkeintaan viiden pisteen biisi. Se on hukkaan heitettyä aikaa, mieluummin pyydän artistia laittamaan uutta matoa koukkuun, kunnes jotain taikaa syntyy.
Olssonilla onkin laaja kokemus erilaisten artistien ja genrejen kanssa työskentelystä. Tuottajana toimimisen lisäksi hän on biisintekijänä erityisen tuottelias.
– Parhaillaan viimeistellään Kuumaa-yhtyeen albumia, kirjoitan ja tuotan Jannika B:tä sekä Petri Nygårdia. Pauli Hanhiniemen levy tulee ulos helmikuussa ja Einin levy huhtikuussa. Mokoman kanssa tehdään parhaillaan töitä studiossa Sipoossa. Sitten on paljon uusia, vielä uransa alussa olevia artisteja, Olsson listaa.
Skaala on siis laaja. Genrestä toiseen hyppely on miehelle kuitenkin varsin luontevaa.
– Kuuntelen itsekin musiikkia laaja-alaisesti metallista purkkapoppiin, vähän jazziakin. Tunnistan laajat kaaret, missä kohtaa biisiä pitäisi tapahtua mitäkin, oli se sitten metallia tai rappia. Kaikessa on kuitenkin sama logiikka. Miltä tuntuu, kun biisin laittaa soimaan? Yritän olla miettimättä mitään muuta.
– Tuottamisessa ja biisin kirjoittamisessa on tärkeää myös se, miten artisti liittyy tähän aikaan. Mitään artistia ei pidä lähteä muuttamaan, mutta pitää löytää niitä linkkejä, jotka tuntuvat relevantilta tässä ajassa. Silloin biisi toimii, herättää tunteita ja erottuu. Joskus sen puuttuvan lenkin löytäminen voi viedä vuosia.
Laaja-alaisessa tekemisessä Olsson ei yritäkään olla joka alan asiantuntija.
– Yhdessä tekeminen on minun juttuni. Se mahdollistaa genrestä toiseen hyppäämisen. Jos biisissä tarvitaan ammattimetallimiksaajaa, niin sellainen otetaan mukaan. Jos joku pyytäisi minua tuottamaan jazz-levyn, keskittyisin kokonaiskuvaan ja ottaisin mukaan parhaan suomalaisen jazz-äänittäjän.
Olsson puhuu paljon musiikin herättämistä tunteista, mutta tunteilla on merkitystä myös musiikin tekemisessä.
Olsson kertoo jännittäneensä hirveästi, kun alkoi tehdä töitä Pauli Hanhiniemen kanssa kymmenisen vuotta sitten.
– Mietin, mitä sanottavaa minulla voi olla itseäni vanhemmalle, ikoniselle sanoittaja- ja säveltäjälegendalle, tai miten minä voin tietää, mikä on hänen paras versio itsestään, Olsson kertoo.
– Sitten tajusin, että minun tarvitsee vain tietää, onko hän itse sitä mieltä, että tekee nyt parastaan. Tämä työ on tosi paljon ihmisten lukemista ja huoneen energian aistimista. Se avasi minulle aika uuden maailman. En voi tietää paremmin, milloin Pauli on tehnyt parhaan mahdollisen pauli-tekstin, mutta voin tehdä asioita siinä ympärillä ja mahdollistaa sen, että artisti saa suorittaa parhaansa.