Uudenmaan Ely-keskuksella on tänä vuonna käytössään runsaasti rahaa yksityistieavustuksiin, koska valtion tuki on kasvanut. Avustuksia voi hakea ympäri vuoden, mutta niitä toivotaan mahdollisimman aikaisin keväällä, jotta päätös saadaan tehtyä ennen kesälomia.
Valtioneuvoston väliaikaisen asetuksen vuosille 2023–2025 mukaan tiekunta voi saada valtionavusta muun muassa yksityistien perusparantamiseen nykyistä suuremmalla avustusprosentilla.
– Enimmäismäärät nousivat yksityistieavustuksissa yleisen kustannustason nousun myötä, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen yksityistieavustuksia käsittelevä tienpidon asiantuntija Jaakko Kärnä tiedotteessa.
– Myös urakkahinnat ovat nousseet. Kun aiemmin tiekunnan oma osuus oli puolet hankkeesta, saattoi hanke jäädä toteutumatta. Uudistuksella halutaan turvata yksityisteiden ja metsäteiden kunto, Kärnä lisää.
Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita harvoin avustetaan.
Valtionavustuksen enimmäismäärät nousevat tiedotteen mukaan siten, että tavanomaisten tien perusparantamiskohteiden avustus nousee 70 prosenttiin aiemmasta 50 prosentista ja merkittävissä siltakohteissa 85 prosenttiin aiemmasta 75 prosentista.
Luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa avustus nousee 85 prosenttiin (nyt 75) ja lauttapaikoilla ja vuosittain purettavan sillan enimmillään 85 prosenttiin, mutta se on vähintään 80 prosenttia.
Yksityistien tiekunta päättää kokouksessaan avustuksen hakemisesta ja toimittaa avustushakemuksen ELY-keskukseen. Hakemuksia toivotaan ensisijaisesti sähköisen asioinnin kautta. Kärnä muistuttaa siitä, että on hyvä valtuuttaa joku tiekunnan jäsen hoitamaan sähköistä asiointia tiekunnan kokouksessa, jolloin tämä edustaa tiekuntaa sähköisessä asioinnissa. Ja jos hakemisessa on jotain epäselvää, kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä Elyyn.
– Olemme parhaimmillaan suunnitelleet hankkeiden toimenpiteitä yhdessä tiekuntien kanssa ja avustaneet oikeiden lomakkeiden tulostamisessa niitä, jotka eivät ole pystyneet asioimaan sähköisesti. Apua kyllä saa, jos sitä pyytää, Kärnä painottaa.
– Katsomme täytyykö hakemusta vielä täydentää ja teemme maastokatselmuksen sekä avustuspäätöksen, Kärnä kertoo työn kulusta.
Avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti liikennöitävyyden kannalta kriittisiin perusparantamishankkeisiin, kuten siltaremontteihin. Lisäksi tyypillisiä avustuskohteita voivat olla esimerkiksi teiden kantavuuden ja kuivatuksen parantaminen, sekä rumpujen uusimiset.
Valtionavustusta myönnetään ensisijaisesti rakentamiseksi luettavaan yksityisteiden parantamiseen. Niinpä normaali tien kunnossapito, kuten sorastaminen, lanaaminen, niitto tai auraus, ei täytä avustusehtoja. Joitain kunnossapitoluonteisia töitä voidaan kuitenkin avustaa osana laajempaa parannushanketta. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin.
– Voidaan tehdä poikkeus, jos kyseessä on puhtaasti tien parannushanke ja toimenpiteen hinta yltää lähelle 10 000 euron rajaa. Ylärajaa ei ole ja isoimmat siltahankkeet ovat olleet noin 700 000–800 000 euroa, Kärnä sanoo.
Yksityistieavustuksia kohdennetaan tiedotteen mukaan etenkin siltoihin ja suuriin siltarumpuihin sinne, missä tie voisi mennä poikki esimerkiksi tulvan takia.
– Yleensä yksityisteiden kantavuutta parannetaan rakennekerroksia kasvattamalla ja siinä yhteydessä tehdään muita kunnossapitotoimenpiteitä, Kärnä kertoo.