Työperäinen maahanmuutto nostatti odotetusti kipinöitä, kun kuuden eduskuntapuolueen poliitikot kohtasivat MetropoliAreenan vaalipaneelissa tiistaina Helsingissä.
Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Elina Valtonen linjasi, että tulevalla vaalikaudella luotettavuutensa osoittaneille yrityksille pitää luoda maahanmuuton "pikakaista", jonka avulla työvoimaa saisi rekrytoitua ulkomailta korkeintaan kuukauden odotusajalla.
– Sertifioiduille yrityksille tarvitaan pikakaista, jotta he saavat työntekijät jopa 2–3 viikossa, Valtonen sanoi.
Samalla Valtonen vaati EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta rekrytoitavan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.
Väärinkäytösten paljastamisessa resurssit pitäisi Valtosen mielestä suunnata jälkikäteisvalvontaan eli suoraan työ- ja urakkapaikoille.
Tukea Valtonen sai keskustan entiseltä kansanedustajalta Terhi Peltokorvelta.
– Keskustan ohjelmaan sisältyy se, että erityisosaajille työlupa myönnetään vähintään kahdessa viikossa ja muille työntekijöille vähintään kuukaudessa. Myös henkilötunnus ja pankkitili saatava kaikki yhdeltä luukulta kuukaudessa. Suomessa opiskelleille pitää saada oikeus jatkaa työssä, ja myös perheenyhdistämistä pitää helpottaa, kaupunginvaltuutettuna tällä hetkellä toimiva Peltokorpi vaati.
Espoolainen kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) korosti Valtosen ja Peltokorven tavoin, että työntekijöiden maahantulosta pitää tehdä mahdollisimman helppoa.
– Ensi vaalikaudella tarvitaan kokonaisuudistus, jossa maahanmuutonviranomaiset velvoitetaan edistämään maahanmuuttoa, Hyrkkö sanoi ja antoi tukensa yritysten ohituskaistalle.
Maahantulovaatimusten höllentämistä kannattavat panelistit arvostelivat etenkin Maahanmuuttovirasto Migriä, joka arvostelijoiden mukaan on keskittynyt estämään maahantuloa.
Maahanmuuttoasioita eduskunnan hallintovaliokunnassa käsittelevä helsinkiläinen kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) sanoi kannattavansa kuukauden tavoiteaikaa työperäiseen maahanmuuttoon.
Heinäluoma kuitenkin puolusti Migriä ja sanoi, että virastolle annetut henkilön lisäresurssit ovat edistäneet erityisasiantuntijoiden statuksella Suomeen tulevien ihmisten lupaprosesseja.
Heinäluoman mukaan SDP ei ole valmis luopumaan saatavuusharkinnasta. Hän korosti, että työperäisen maahanmuuton täysi vapauttaminen ja viranomaisresurssien kohdistaminen jälkivalvontaan olisi kohtalokas virhe.
– Ruotsi on koelaboratorio, jossa saavuusharkinta poistettiin ja jossa mikään jälkikäteisvalvonta ei enää riitä kitkemään (työmarkkinoille tullutta) rikollisuutta, Heinäluoma sanoi korostaen myös työnantajien vastuuta väärinkäytösten kitkemisessä.
Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo arvosteli hänkin Migriä, joka on Saramon mukaan osa järjestelmää, jossa ihmisiä estetään tulemasta Suomeen.
Samalla Saramo nosti kuitenkin esiin työperäisessä maahanmuutossa ympäri Suomen paljastuneet räikeät hyväksikäyttötapaukset.
– On karmeita esimerkkejä pääkaupunkiseudultakin, jossa ihmiset joutuvat orjatyön asemaan. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan lakisääteinen minimipalkka perälaudaksi ja ammattiyhdistykselle joukkokanneoikeus (työnantajia vastaan).
Hyvinkääläinen kansanedustaja Leena Meri (ps.) tyrmäsi kokoomuksen ja keskustan linjaukset.
– Suomessa Verohallinto on tuonut esille, ettei jälkivalvonta riitä, Meri muistutti.
Meri hämmästeli paneelissa esiin tullutta ristiriitaa, jossa muiden puolueiden edustajat vaativat työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä ja samaan aikaan edellyttävät, että valtio maksaa pääkaupunkiseudun kaupungeille kasvavia summia maahanmuutosta tulevista kuluista.
– Yhtäällä sanotaan, että tämä on rikkaus ja toisaalla vaaditaan lisää rahaa sen kustannuksiin, Meri sanoi perustelleen kommenttiaan tilastoilla, joiden mukaan Suomeen tuleva työperäinenkin maahanmuutto on paljolti sosiaaliturvaan perustuvaa.
Paneelikeskustelun antia arvioinut henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen kauppaketju Tokmannista totesi, että poliitikot eivät kovin selvästi kertoneet, miten lupaprosesseja helpotetaan.
Huuskonen korosti, että ongelman ydin ei ole työmarkkinoilla paljastuvat rikokset vaan työvoiman puute.
Huuskonen siteerasi tutkimusta, jonka mukaan 50 prosentilla Uudenmaan yrityksistä rekrytointitarpeet kasvavat tai kasvavat paljon seuraavan puolen vuoden aikana.
– Olen ollut matalapalkka-alalla henkilöstöjohtajana kauan. Ongelma ei ole, että alla tehtäisiin rikoksia, vaan että työntekijöitä ei saada, Huuskonen sanoi.
Hän ilahduttava aloitetta ulkomaisen rekrytoinnin pikakaistasta sellaisille yrityksille, joilla on siitä hyvää kokemusta.
Huuskosen mukaan on erikoista, että Suomessa edelleen väitellään saatavuusharkinnasta.
– Seuraavan askeleen pitäisi olla perheenyhdistämisen helpottaminen. Jos (ulkomaiselta työntekijältä vaadittava) palkka nostetaan liian korkealle, voi olla niin, ettei puoliso pääse tänne hakemaan työtä.
Vaalipaneelin järjestäjinä toimivat Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto sekä pääkaupunkiseudun isot kaupungit.
Niiden yhteisenä tavoitteena on saada Helsingin seutua ja Uuttamaata tukeva metropolipolitiikan osio tulevaan hallitusohjelmaan.
Etelä-Suomen Media on MetropoliAreenan yhteistyökumppani. Julkaisemme juttuja tiistain poliitikkopaneelista tällä viikolla.