Porvoon seudulla on jatkettu pihistelyä sähkön käytössä joulu- ja tammikuussa.
Porvoossa ja osin naapurikunnissa sähköä jakeleva Porvoon Sähköverkko siirsi tammikuussa asiakkailleen sähköyhtiöiden myymää sähköä peräti 25 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Joulukuussa pudotus oli 20 prosenttia, marraskuussa 12,5, lokakuussa 10 ja syyskuussa 9 prosenttia. Luvut eivät ole lämpötilakorjattuja.
Tammikuu ja joulukuu olivat tavallista lämpimämpiä. Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander arvioi, että lämpötilakorjaus huomioon otettuna sähkön kulutus putosi tammikuussa noin 15 ja joulukuussa noin 12 prosenttia edellisvuodesta.
– Reippaasti ovat asiakkaat säästäneet sähköä, mikä on hieno juttu, Nylander kiittelee.
Mustin sävyin maalattua sähköpulan ja -katkojen uhkaa ei ole ollut.
– Kantaverkkoyhtiö Fingridiltä ei ole tullut mitään varoituksia. Sähkön säästäminen ja lämpimät kelit ovat tässä taustalla.
Nylander ei silti vielä uskalla sanoa, että pahin on ohi.
– Kun helmikuusta selvitään, sitten voi sanoa näin. Vielä ollaan varuillamme. Aina pelottaa, kun on ollut näin lämmin. Joskus se potkaisee takaisin päin. Maaliskuussa aurinko alkaa jo lämmittää.
Pelättyä leudompi talvi näkyy myös Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa ja kulutuksessa.
Tammikuu oli astepäiväluvultaan eli lämmön tarpeeltaan yhdeksän prosenttia alle viime vuoden ja peräti 16 prosenttia alle tavanomaisen tammikuun.
– Lämmön kulutus kulkee varsin tarkkaan suhteessa tähän. Minulla on kyllä se käsitys, että vaikka puhutaan kaukolämmöstä eikä sähköstä, ihmiset ovat pyrkineet säästämään sitäkin. Kun katsotaan myytyjä kaukolämpömääriä, ne ovat ehkä prosentin pari pienemmät kuin lämpötilan perusteella voisi päätellä, Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio kertoo.
Kireä energiamarkkina on heijastunut myös kaukolämpöön, joka on Suomen käytetyin lämmitysmuoto. Lähes kaikki Porvoon lämpö tuotetaan hakkeella.
Suomen hakkeesta neljännes tuli Venäjältä. Kun tuonti loppui, hake on ollut ennätyskallista ja siitä on ollut ajoittain niukkuutta.
Porvoon Energia varautui talveen normaalia suuremmalla puuvarastolla toimitusvaikeuksien varalta. Osa aiemmin kumipyörillä tulleista toimituksista on korvattu laivarahdeilla. Polttoainetta on tuotu Baltiasta ja hieman Ruotsista.
– Varastossa oleva polttoaine kuluu kevään aikana. Meillä on parin viikon kulutuksen verran kiinteää puuta varavarastona, joka voidaan hakettaa, jos tarvetta tulee. Jos ei tule, se säilyy seuraavalle lämmityskaudelle, Ari Raunio sanoo.
Porvoon Energialla on ensimmäistä talvea käytössä Kevätkumpuun rakennettu suuri lämpöakku, johon on varastoitu 10 000 kuutiota kuumaa vettä.
Kun lämmön kysyntä on suurta, akkua tyhjennetään, ja kun kysyntä on yöllä pienempää, akkua täytetään. Aiemmin tasapainottaminen on tehty fossiilisilla polttoaineilla, pääasiassa maakaasulla.
Akku on toiminut selvästi odotettua paremmin.
– Fossiilisia polttoaineita ei ole tarvittu lyhyissä pakkaspiikeissä lainkaan, vaan olemme pärjänneet akkuun varastoidulla lämmöllä, Ari Raunio kertoo.
Miljoonien eurojen investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee, koska akku on toiminut odotettua tehokkaammin ja korvattu polttoaine on ollut selvästi kalliimpaa kuin laskelmissa oletettiin.
Akun avulla Porvoon Energia myös tehostaa sähkön tuotantoa. Kaukolämmön tuotannossa syntyy sähköä, joten silloin kuin se on arvokasta, lämpöä ajetaan akkuun kalliimmilla tunneilla, ja kun sähkö on edullisempaa, lämpöä otetaan akusta.